Supermarsu 2. Kuva: Yellow Film & TV

Tunnenurkat

Elokuvan juonen voi käydä läpi tunnenurkkien avulla. Huoneen neljä nurkkaa nimetään emoji-korttien avulla. Nurkat voivat olla esimerkiksi ilo, suru, pelko ja viha.

Kuvaile lyhyesti jokin tapahtuma elokuvasta, esim. ”Simo ei saa kutsua Anteron syntymäpäiville”. Oppilaat menevät siihen nurkkaan, joka heidän mielestään parhaiten sopii tapahtumasta nousseeseen tunteeseen.

Tunnenurkat ovat hyvä tapa havainnoida, kuka oppilaista ei ymmärtänyt elokuvaa ja avata elokuvan teemoja kaikille.

Emojeja saa tulostusvalmiina esimerkiksi täältä. Toki ne piirtääkin nopeasti.

Luonteenvahvuudet

Supermarsu 2 -elokuvan henkilöt ovat moniulotteisia. Jokaisella on heikkoutensa ja vahvuutensa. Hahmojen tutkiminen luonteenvahvuuksien kautta on antoisaa varsinkin, jos luokassa on muutenkin tutustuttu esimerkiksi vahvuusvariksiin. Materiaalia löytyy myös Positiivisen kasvatuksen kotisivujen materiaalipankista.

• Millaisia luonteenvahvuuksia elokuvan henkilöillä on? Mitkä ovat heidän ydinvahvuutensa?
• Emilia muuttuu Marsu-Halosen juomapullosta juodessaan Supermarsuksi, joka on äärimmäisen vahva ja osaa lentää. Entä jos juomapullosta saisikin lisää jotakin luonteenvahvuutta? Mitä vahvuutta sinä mielelläsi nappaisit? Millaista elämä silloin olisi? Voit halutessasi käyttää tähän valmiita pohjia liitteistä.

Voit halutessasi käyttää valmiita, tulostettavia pohjia:

VAHVUUSJUOMAPULLO

VAHVUUSJUOMAPULLO-VÄRITYSKUVA

Keskustelun tueksi

• Mikä elokuvassa oli hienointa? Hauskinta? Pelottavinta? Yllätyitkö? Millainen tunne elokuvasta jäi?
• Rasva-Antero pelkää kovasti mehiläisiä. Pistiäiskammo on kovin yleistä, vaikka monen muun tavoin Anterokaan ei ole pistoksille allerginen eli kovin vaarallisia ne eivät ole. Kannattaako mehiläisiä pelätä? Entä muita pistiäisiä? Miksi tai miksi ei?
• Rasva-Antero väittää mehiläisiä tyhmiksi. Pitääkö se paikkansa? Tiesitkö, että mehiläiset pystyvät oppimaan lukumääriä (ja jopa nollan) sekä viestimään toisilleen monimutkaisia asioita tanssimalla?
• Voiko ihminen määrittää, millainen ajattelu on älykkyyttä? Vai onko kyse aina vain yhden eläinlajin näkökulmasta? Koirien mielestä meidän kyvyttömyytemme haistaa juuri mitään saattaa vaikuttaa tosi tyhmältä, ja aika harva eläin varmaan pitää älykkäänä turhaan myrkyn kanssa heiluvaa Anteroa. Keksittekö muita esimerkkejä ihmisen toiminnasta, joka ei eläimen silmin näytä älykkäältä?
• Miten rypsipellot liittyvät Anteron isään? (Margariini valmistetaan lähinnä rypsistä, jota elokuvassa vilahtaa useammassa kohdassa. Ilman mehiläisiä rypsi ei pölyty, eikä siis ennen pitkää saada margariiniakaan. Sen takia aikuinen Rasva-Antero käyttää työhön ihmisiä, joille ei tosin haluaisi maksaa työstään kunnon palkkaa.)
• Simo on tehnyt Anteron kanssa sopimuksen, että saa kutsun syntymäpäiville, jos hakkeroi sisään opettajan Wilmaan ja lähettää opettajan nimissä kotiin kehuja. Keskustelkaa, miltä Wilma ja sen kautta tulevat viestit oppilaista tuntuvat. Keskustellaanko niistä kotona?
• Miksi Antero kiusaa muita? Millainen suhde Anterolla on vanhempiinsa? Miltä tuntuisi saada tietää, että kaverisi ovat kavereitasi vain, koska vanhempasi maksavat heille?
• Emilia auttaa etanaa, jota kiusataan sillan alla, mutta päättää myöhemmin jättää Rasva-Anteron oman onnensa nojaan samanlaisessa tilanteessa. Tästä syystä Emilia saa Jättiläismarsulta punaisen kortin ja menettää väliaikaisesti supervoimansa. Miksi Emilia päättää jättää Anteron pulaan? Onko se oikein? Tarvitseeko kiusaajaa auttaa?
• Emilia kysyy äidiltään, voiko maailmanloppu tulla, jos mehiläiset kuolevat. Kysymys on synkkä ja äidin vastaus ei ehkä aivan lohduta. Mitä ajattelitte siitä? Pelottaako teitä? Antaako elokuvan loppu toivoa siitä, että muutos on mahdollinen?
• Millaisia valintoja sinä teet oman tulevaisuutesi hyväksi? Entä maailman tulevaisuuden?

Virkkeitä janatyöskentelyyn (ala-asteen ylemmille luokille)

Oppilaat seisovat rivissä näkymättömällä mielipidejanalla, jonka toisessa päässä ollaan “täysin samaa mieltä” ja toisessa päässä “täysin eri mieltä”. Oppilaat siirtyvät seisomaan janalla väittämiin liittyvien mielipiteidensä mukaisesti.

• Ihminen toimii oikein, kun vain ymmärtää asian tarpeeksi hyvin.
• Videoita tekemällä voi vaikuttaa ihmisten toimiin.
• Tarkoitus pyhittää keinot. (Esim. taideteoksen sotkeminen on oikein, jos sillä saa näkyvyyttä asialleen.)
• Myös kiusaajaa kuuluu auttaa.
• Pystyn aina ennustamaan tekojeni seuraukset. (Miettikää, pystyikö Emilia.)
• Tekojen seurausten ennustaminen on aina mahdotonta.
• Pystyn vaikuttamaan maailman tulevaisuuteen.
• On tärkeämpi ajatella sitä, mitä minä voin saada nyt, kuin sitä, mitä maailmalle tapahtuu joskus.
• On aina parempi tehdä läksyt kuin pitää hauskaa.