Vapaa kirjoitustehtävä: Surun yhteiskunnallisuus
Lue dokumentin ohjaajan Mina Laamon kirjoittama tiedote, jossa hän kertoo Surunkesyttäjät-elokuvan taustoista.
“Yhteiskuntamme on muuttunut niin, että elämän ajatellaan olevan hyvää vain silloin kun olemme onnellisia. Suru koetaan elämästä irrallisena ja “vääränä”, jonakin mistä pitäisi pyristellä eroon mahdollisimman nopeasti, vaikka sitten lääkkeillä.
Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä käyttää mielialalääkkeitä. Ahdistuneisuushäiriö lisääntyy erityisesti nuorten parissa, mutta myös muissa ikäryhmissä. Alkoholismi on kansantauti ja erilaiset addiktiot vaikeuttavat monien elämää. Monien asiantuntijoiden mukaan juurisyy näihin voi olla kohtaamaton suru. Nopeatahtisessa yhteiskunnassa ei ole aikaa surulle, sillä surun prosessi on hidas ja kivuliaaksi koettu.
Elokuvan tavoite on tehdä surun kokemuksesta näkyvämpää ja arkipäiväisempää yhteiskunnassamme. Elokuvan pyrkimys on vähentää pelkoa vaikeaksi koettuja tunteita kohtaan ja kannustaa tutustumaan myös niihin oman tunne-elämän osa-alueisiin, jotka mieluiten torjumme. Surun kohtaaminen itsessä ja muissa voi olla myös vapauttavaa. Kokemus siitä, ettei olekaan yksin tai vääränlainen, voi olla voimaannuttavaa. Suru voi olla myös suuri muutosvoima elämässä, mutta sen ei myöskään tarvitse olla sitä. Mitä jos surun kohdattuaan ei tarvitsisi olla uhri tai sankari. Mitä jos vain saisi olla surullinen, ja antaa muutoksen ja sen hitaan hyväksymisen tehdä työtään meissä.”
- Oletko ohjaajan kanssa samaa mieltä? Uskotko suremiskulttuurin olevan kansantautien taustalla? Kirjoita pohdiskeleva mielipidekirjoitus tai lyhyt essee surun yhteiskunnallisuudesta käyttäen aineistona Mina Laamon tiedotetta. Käsittele kirjoituksessasi omaa kantaasti johonkin seuraavista väitelauseista, jotka kaikki kuultiin Surunkesyttäjät-elokuvan henkilöhaastatteluissa:
Viha on sellainen tunnemuoto, jolla peitetään suru ja pelko
Eteenpäin menemisen ajatus on ongelmallinen
Länsimainen ihminen on vieraantunut kuolemasta
