keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU
Iris (2011)

Kuvanlukutaito on perusta liikkuvan kuvan ymmärtämiselle: ympärillämme on lukemattomia kuvia, ja tulkitsemme niitä jo ennen kuin opimme puhumaan. Kohtaamiemme kuvien määrä kasvaa koko ajan, ja ihmiset myös tuottavat itse yhä enemmän kuvia. Kuvat ovat avoinna monenlaisille yksilöllisille tulkinnoille ja lukutavoille. Se, mitä elokuvassa näkyy, miten rajattuna ja missä koossa, on tärkeää tulkinnan kannalta. Elokuva käyttää tarinan välittämiseen visuaalista "sanastoa" kuten eri kuvakokoja, rajauksia ja kuvakulmia.

Kuvien rajaus ja eri kuvakoot
Otoksia voidaan kuvata ja rajata monin eri tavoin. Kuvakulmia, kuvien rajausta ja kuvakokoja vaihtelemalla elokuvan ilmaisu on sekä monipuolisempaa että täsmällisempää. Kuvakulmalla voidaan ilmaista näkökulmaa: kohteita kuvataan esimerkiksi yläkulmasta eli lintuperspektiivistä, silmän tasolta eli suoraan edestä tai alakulmasta eli sammakkoperspektiivistä. Yläkulma voi alistaa kohdetta, silmäntaso korostaa katsojan ja kohteen tasavertaisuutta ja alakulma alleviivata katsottavaa kohdetta.

Rajaus on tärkeä elokuvakerronnallinen keino. Rajaus ja kuvakoot ohjaavat katsetta. Kuvakoolla rajataan ympäristöstä se alue, joka katsojalle halutaan näyttää. Elokuvan katsomiseen kuuluu myös eläytyminen, ja sen kannalta on tärkeää, että niin rajaus, lavastus, puvustus ja leikkaus kuin jo käsikirjoituskin karsivat pois epäolennaisen. Katsojalle voidaan esimerkiksi näyttää koko tapahtumapaikka tai korostaa tiettyä yksityskohtaa. Yleisiä kuvakokoja ovat mm. yleiskuva, kokokuva, puolikuva ja lähikuva. Lisää kuvakoista: http://yle.fi/vintti/yle.fi/mediakompassi/mediakompassi/4-6-luokkalaiset/kuvakoulu/kuvan-lumo/kuvakoot.htm

Leikkaus
Elokuvailmaisussa leikkauksella on merkittävä rooli, ja leikkaus on erityisen ominainen luova keino juuri elokuvalle. Leikkauksen tehtävänä on paitsi järjestää kuvamateriaali kokonaisuudeksi, myös luoda järjestyksen ja rytmin avulla kerrontaa. Leikkaus on elokuvatekninen tapa, mutta myös tyylikeino, joka vaikuttaa voimakkaasti elokuvan ilmeeseen ja yleistunnelmaan. Puhutaan myös montaasista, jolla tarkoitetaan yleisesti ottaen otosten leikkaamista ja järjestämistä osiaan suuremmaksi kokonaisuudeksi; kuvien liittäminen yhteen synnyttää aina uusia merkityksiä. Lisää leikkauksesta: http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/ylakoulu/leikkaus

Oppimateriaaleja, joissa käsitellään kuvaviestintää, rajausta ja leikkausta: