keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. Viides vuodenaika
Virossa sanotaan olevan viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy, talvi ja varhaiskevään tulva-aika. Tulva-aikaa ei esitelty elokuvassa erikseen, mutta keväällä nähtiin hirviä taivaltamassa vedenpeittämien peltojen halki. Yleensä tulva on korkeimmillaan maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa, jolloin kanootilla voi päästä seikkailemaan metsissä puitten välissä.

  • Keskustelkaa mistä talven ja kevään välinen tulva-aika johtuu. Selvittäkää, onko Suomessa samoihin aikoihin tulvia. Millaisilla alueilla mahdollisia tulvia esiintyy?
  • Keksikää Suomen luonnolle viides vuodenaika. Sen ei tarvitse liittyä tulvaan, se voi olla mikä tahansa vähintään muutaman viikon kestävä selkeä erilainen ajanjakso. Kirjoittakaa tarinoita tai runoja viidennestä vuodenajasta. Maalatkaa tai piirtäkää viides vuodenaika.

2. Valokuvatkaa vuodenaikojen kulkua
Käykää samassa paikassa retkellä neljänä eri vuodenaikana. Ottakaa valokuvia ja kootkaa luokan seinälle tai koulun käytävälle vuodenaikoja esittelevä valokuvanäyttely. Tehtävän voi antaa oppilaille myös vapaa-aikana suoritettavaksi. He voivat esimerkiksi kuvata saman kohdan koulumatkalta neljänä eri vuodenaikana. Keskustelkaa kuvista ja vuodenaikojen muutoksista näyttelyn valmistuttua. Näyttelyyn voi lisätä lyhyitä runoja eri vuodenajoille. Voitte ottaa tehtävään mukaan myös keksimänne viidennen vuodenajan.

3. Pitäkää luontopäiväkirjaa ja osallistukaa kansalaishavainnointiin
Luontohavaintoja, vuodenaikojen vaihtelua ja niiden mukanaan tuomia muutoksia on mielenkiintoista tarkkailla. Muutosten tarkkailusta tulee erityisen kiinnostavaa, jos niitä kirjaa ylös luontopäiväkirjaan. Tällöin voi vertailla vuosien erilaisuutta keskenään.
Aloittakaa joko koko luokan yhteinen luontopäiväkirja tai oppilaat voivat pitää omia luontopäiväkirjojaan. Luontopäiväkirjaan merkitään yleisiä muutoksia luonnossa, kuten ensimmäinen pakkasyö, ensilumi, kovat pakkaspäivät, talven lumipeitteen määrä ja kesto, havainnot kevään ensimmäisistä lajeista (kimalainen, leskenlehti, sisilisko, valkovuokko, perhonen, peippo, västäräkki, jne.), puiden hiirenkorvien ilmestyminen, kesän hellepäivät ja sademäärät, lehtien kellastuminen ja putoaminen. Päiväkirjaan kirjoitetaan myös erilaisia lajihavaintoja ympäri vuoden.

Kansalaisten lajihavainnot ovat tärkeää tietoa tutkijoille. Osallistukaa tutkimuksentekoon ja ilmoittakaa lajihavaintojanne esimerkiksi Laji.fi -tietokantaan tai osallistukaa Luonto-Liiton Kevätseurantaan.

Voitte myös keskustella termisistä vuodenajoista, tarkkailla lämpötiloja ja kirjata päiväkirjaan termisten vuodenaikojen alkamispäivämäärät.

Luontopäiväkirjan pitäminen lisää luonnonhavainnointia ja yleisiä havainnointitaitoja. Sen avulla on mahdollista lisätä luonnontuntemusta ja kasvattaa luontosuhdetta.

4. Puut eri vuodenaikoina
Puiden avulla voi helposti tarkkailla vuodenaikojen kiertoa luonnossa. Keskustelkaa eri vuodenajoista ja selvittäkää mitä muutoksia puissa tapahtuu eri vuodenaikoina. Miten lehtipuut kasvattavat uudet lehdet keväällä? Miten puut ”tietävät” milloin lehtien kasvattaminen täytyy aloittaa? Miksi puilla on lehtiä eli mihin ne tarvitsevat niitä kesällä? Miksi lehtien väri muuttuu syksyllä ja miksi lehdet putoavat maahan? Minkä värisiksi eri puiden lehdet muuttuvat syksyllä? Miten puut selviytyvät talven yli? Miten havupuut voivat säilyttää neulasensa talven yli? Tehtävän voi yhdistää oman luontodokumentin tai valokuvanäyttelyn tekemiseen. Voitte myös piirtää puita eri vuodenaikoina.

Vinkki! Puut sopivat hyvin ilmiöoppimisprojektiksi.
Puut ovat monipuolinen teema, johon voi yhdistää eri oppiaineita. Yllä kuvattu tehtävä sopii ympäristöoppiin tai biologiaan. Valokuvanäyttelyn tai piirtämistehtävän voi tehdä kuvataiteen tunneilla. Luontodokumentin kuvaaminen, tarinoiden ja runojen kirjoittaminen soveltuu äidinkielen tunneille. Puuta voi työstää käsitöiden tunneilla. Lähimetsässä voi järjestää puihin liittyviä matematiikan tai eri kielten ulkonaoppimistuokioita. Erimerkiksi puiden korkeutta ja ympärysmittoja voi laskea ja arvioida tai laskea eri puulajien prosentuaalista esiintymistä tietyllä alueella. Historian ja yhteiskuntaopin tunneilla voi keskustella metsätalouden merkityksestä Suomessa.