Alkuperäiskansat
Bolivian valtion (viralliselta nimeltään “Bolivian monikansainen valtio”) alueella elää kymmeniä alkuperäiskansoja. Bolivian ja Etelä-Amerikan tapauksessa alkuperäiskansalla viitataan kansoihin, jotka ovat eläneet alueella ennen eurooppalaisten kolonialistien saapumista. Arvioista ja määrittelytavoista riippuen alkuperäiskansat muodostavat noin 30-40 % Bolivian väestöstä. Maan suurimmat alkuperäiskansaryhmät ovat aimarat ja ketšuat.
Bolivian alueella on ollut ihmisasutusta jo tuhansia vuosia ennen eurooppalaisten saapumista. Espanjalaisten valloitettua Bolivian 1500-luvulla, alkuperäiskansojen jäsenet orjuutettiin pakkotöihin kaivoksiin, maatiloille ja rakennuksille. 1800-luvun alkupuolella laajamittaiset kapinat espanjalaishallintoa kohtaan johtivat sotaan, jonka myötä Bolivia itsenäistyi vuonna 1825. Uusi tasavalta ei kuitenkaan poistanut maan sisäisiä, epätasa-arvoisia valta-asetelmia. Jako varakkaaseen, valtaapitävään espanjalaistaustaiseen väestöön ja heikommassa asemassa elävään alkuperäisväestöön on säilynyt monilta osin tähän päivään saakka.
2000-luvun aikana alkuperäiskansojen oikeuksia ja tasa-arvoa on onnistuttu vahvistamaan Boliviassa. Vuonna 2006 maahan valittiin ensimmäistä kertaa alkuperäiskansaan kuuluva presidentti, sosialistipuolueen Evo Morales. Moralesin presidenttikaudella maan perustuslakia uudistettiin, vahvistaen alkuperäiskansojen itsehallintoa historiallisesti heille kuuluvilla alueilla. Bolivia on myös allekirjoittanut YK:n kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen, joka velvoittaa antamaan alkuperäiskansoille vaikutusmahdollisuuden omien alueidensa luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Utama ja alkuperäiskansat
Elokuva sijoittuu ketšua-alkuperäiskansan pariin. Paikallisen ketšua-yhteisön rooli elokuvanteossa on ollut merkittävä: valtaosaa rooleista (mukaan lukien Virginio ja Sisa) eivät esitä ammattinäyttelijät vaan alkuperäiskansaan kuuluvat amatöörit. Yksi alkuperäiskansaa määrittävistä piirteistä on ketšuan kieli, jota elokuvassakin puhutaan espanjan lisäksi. Muita ketšua-kulttuuriin viittaavia piirteitä elokuvassa voidaan nähdä perinteisen elinkeinon, karjanhoidon, sekä käsitöiden muodossa. Vaikka elokuvan tapahtumat ovat fiktiivisiä, on ohjaaja Alejandro Loayza Grisi korostanut haastatteluissa halunneensa tietoisesti osallistaa alueen ketšuat oman kulttuurinsa ja yhteisönsä tarinan kertomiseen.
- Minkä takia on tärkeää, että alkuperäiskansoista ja heidän kohtaamistaan haasteista tehdään elokuvia?
- Minkä takia on tärkeää, että alkuperäiskansojen jäsenet pääsevät osallistumaan itse heistä kertovien elokuvien tekoon?
- Millä tavoin kielikysymys espanjan ja ketšuan kielien välillä nousee elokuvassa esiin?
- Virginion voidaan nähdä olevan pettynyt pojanpoikaansa Cleveriin, koska tämä on etääntynyt ketšuoiden perinteisestä kulltuurista ja elintavoista. Minkälaisissa tilanteissa ja asioissa tämä konflikti nousee esiin?
Utama kuvaa alkuperäiskansan kohtaamia vaikeuksia ilmastonmuutoksen kiihdyttämien äärimmäisten sääolosuhteiden edessä. Lukuisat alkuperäiskansat eri puolilla maailmaa elävät alueilla ja olosuhteissa, jotka asettavat heidät erityisen haavoittuvaiseen asemaan ilmastonmuutoksen suhteen. Haavoittuvaisuutta aiheuttavat sekä sosiaaliset syyt, kuten köyhyys, tulonlähteiden yksipuolisuus sekä puutteelliset maanomistusoikeudet, että biofyysiset syyt kuten riippuvaisuus luonnonvaroista, asumusten sijainti, aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen. Utamassa alkuperäiskansa kohtaa tilanteen, jossa elämä yhteisön perinteisellä alueella uhkaa käydä mahdottomaksi. Elokuvan tapauksessa muualle muuttaminen ei näyttäydy houkuttelevana ratkaisuna ongelmiin. Usein alkuperäisyhteisöiden identiteetit ja elämäntavat ovatkin tiiviisti sidoksissa erityisiin ympäristöihin. Näissä ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat tällöin aiheuttaa alkuperäiskansoille niin taloudellisia, kuin kulttuurisia ja henkisiäkin menetyksiä.
