keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. a. Viiru ja Pesonen ovat innokkaita kalastamaan. Muistelkaa millä tavoin he pyydystivät kaloja ja millainen kalaonni oli tällä kertaa?

b. Leikitään Kalastus-leikkiä. Tarvitaan: pahvista tehtyjä kalankuvia ja narua Jokainen leikkijä saa oman kalan, joka kiinnitetään n. 1m:n pituisen narun päähän. Naru kiinnitetään toisesta päästä leikkijän vyötärön korkeudelle. Kaloja kalastetaan astumalla toisen kalan päälle niin, että se irtoaa narusta tai lähtee irti naruineen päivineen. Kuka saa suurimman kalasaaliin?

c. Millaisen saaliin sinä voisit ongella saada? Tutkikaa erilaisia kalakirjoja tai kuvitelkaa oma kalan vonkale. Tehkää kaloja ikkunaan tai paperikaloja kattoon uiskentelemaan.

Ikkunakalat Tarvitaan: Värejä, joilla voi maalta ikkunaan ja siveltimiä. Rakentakaa ikkunaan järvimaisema, johon lapset saavat maalata eri kokoisia ja värisiä kaloja uiskentelemaan. Maalaaminen voidaan toteuttaa myös sormilla maalaten.

Paperikala Tarvitaan: Vahvaa paperia, kuten isokokoista piirustuspaperia, makulatuuripaperia tai voimapaperia, peitevärejä, siveltimiä, nitoja sekä paperisilppurin silppua. Piirtäkää paperille suurikokoinen kala ja leikatkaa se saksilla irti tausta. Piirtäkää mallin avulla paperille kalan toinen puoli. Maalatkaa kalan molemmat kyljet; evät, silmät, jne… Antakaa maalausten kuivua. Lopuksi kiinnittäkää nitojalla kalan puoliskot kiinni toisiinsa (jätä sopiva täyttöaukko) ja täyttäkää kala paperisilpulla. Kalat voidaan ripustaa luokan kattoon ongen siimalla. Niiden alle voi mennä lepäilemään ja uneksimaan omasta kalasaaliista!

2. a. Laulakaa laulua Pienet kalat uivat; säv. ja san. Margareta Voipio. Ottakaa rumpuja mukaan ja soittakaa verkkaisesti laulun tahdissa. Toiseksi viimeisessä tahdissa, jännityksen tiivistyessä, soittakaa komea tremolo. Lopuksi päästetään pienet kalat uimaan; Laittakaa kädet eteen rinnan korkeudelle, kämmenpuolet yhteen liitettyinä ja uikaa ympäri tilaa samanaikaisesti laulaen.

b. Muistelkaa tai lukekaa kirjasta millaisen tarinan Pesonen sepitti Kososelle kalaretkestään Viirun kanssa. Se taisi olla oikea kalajuttu, mutta Kososeen se meni aivan täydestä. Kun Viiru ihmetteli miksi Pesonen sillä tavoin naapurilleen liioitteli, sanoi Pesonen varmistavansa, että Kososella olisi varmasti kunnon tarina kerrottavanaan kylän uteliaille ihmisille.

Mitä tarkoitetaan kalavaleella? Kalajutuissa on aina tapana vähän liioitella, kertoa asiat suurempina kuin ne oikeasti olisivatkaan. Uudelleen kerrottuna sama tarina senkun vain kasvaa.

c. Käykää istumaan piiriin ja sepittäkää omia kalajuttuja tai muita suuria seikkailuja. Jokainen saa kertoa oman juttunsa vuorollaan. Tai sepittäkää yhteinen tarina, jota jokainen osallistuja vuorollaan jatkaa ja liioittelee halunsa mukaan. Virikkeinä voidaan käyttää katossa ja ikkunassa uiskentelevia kaloja tai muistikuvia aikaisemmasta kalaretkestä.

d. Kalajuttuja ja muita seikkailuja voidaan myös tehdä saduttaen.

Saduttamisella tarkoitetaan sitä, että lapset kertovat omia satuja aikuisen tai vanhempien oppilaiden toimiessa sadun kirjaajina. Satua kertoessaan lapsi itse päättää, mistä sadun kertoo ja miten satu etenee. Aikuinen ei puutu sadun sisältöön. Lapsi kertoo sadun omalla kielellään ja aikuinen kirjaa sen sellaisenaan. Välillä aikuinen voi lukea siihen mennessä kerrotun osan ja lapsella on mahdollisuus tehdä haluamiaan muutoksia keskeneräiseen kertomukseensa. Sadun pituuden määrää kertoja/kertojat itse. Se voi olla vaikka yhden rivin tai sivun pituinen. Lopuksi aikuinen lukee lapselle tarinan kokonaan. Lapsi voi myös keksiä sadulleen nimen. Jokaisen kerrotun tarinan lopussa on aina tekijän/tekijöiden nimet. Aikuinen lukee lapselle tarinan uudelleen ja lapsi kuvittaa kertomansa tarinan. Aikuinen voi kerätä ja kirjoittaa lasten sadut tietokoneella ja koota niistä yhteisen kirjan.