menu
Kuinka päästä alkuun Suomen mallin elokuvaharrastuksen järjestämisessä omalla paikkakunnalla? Muistilistalle on koottu hyviä käytänteitä, joita elokuvaharrastuksen näkökulmasta olisi hyvä ottaa huomioon. Opas on suunniteltu lukukauden mittaisen harrastuksen järjestämisen näkökulmasta.
Ennen toiminnan aloittamista harrastuksen tilaajan, järjestäjän ja harrastuksen ohjaajan vastuiden ja velvollisuuksien jakautumisesta kannattaa sopia hyvissä ajoin. Yleisiä harrastustoiminnan järjestämisen hyviä käytänteitä on koottu Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen sivuille.
Ilmoittautumiseen käytetään joko paikkakunnan omaa ilmoittautumisjärjestelmää, tai toimija hoitaa ilmoittautumisen järjestämisen itse tietosuoja-asetusten mukaisesti.
Perustietojen lisäksi elokuvaharrastukseen ilmoittauduttaessa on hyvä kerätä huoltajilta kuvaus- ja julkaisulupa. Ohjaajan työtä helpottaa, jos huoltajalta tiedustellaan, onko jotain, jota ohjaajan olisi hyvä tietää lapsesta esimerkiksi terveyteen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyen.
Sopiva ryhmäkoko riippuu käytettävissä olevista laitteista ja tiloista. Koulukinon enimmäissuositus elokuvaharrastusryhmälle on taiteen perusopetuksen käytäntöjen mukaisesti enintään 12 oppilasta ohjaajaa kohti. Suuremmassa ryhmässä etenkin kuvaustilanteiden turvallisuuden takaaminen saattaa olla haastavaa. Lajikohtaisesta ryhmäkoosta voi useimmiten neuvotella harrastuksen tilaajan kanssa.
Useimmiten harrastuksen järjestäjä huolehtii tarvittavat laitteet ja työvälineet koululle. Mikäli järjestäjällä ei ole laitteita valmiina, kannattaa tarkistaa, onko omalla ryhmällä mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi koulun tabletteja tai tietokoneita. Joillain kouluilla saattaa olla käytössä myös videokameroita tai digitaalisia järjestelmäkameroita. Lue lisää laitesuosituksista Välineet ja tilat -sivulta.
Myös koulun yhteisistä säännöistä ja käytänteistä esimerkiksi kännykän ja tilojen käytön suhteen kannattaa kysyä ennakkoon koulun yhteyshenkilöltä tai opettajilta.
Ennen kauden aloittamista ohjaaja tekee harrastukselle suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan, mitä harrastuksessa tehdään ja millaisia taitoja kehitetään. Lisäksi kannattaa kirjata ylös, millaisila konkreettisilla keinoilla esimerkiksi oppilaiden sosiaalisia suhteita ja osallisuuden kokemusten syntymistä tuetaan ryhmässä.
Harrastusryhmät ovat erilaisia, ja suunnitelmaan vaikuttaa luonnollisesti harrastuskauden kesto ja mitä tavoitteita harrastukselle asetetaan. Jos kyseessä on etsivä harrastustoiminta tai pop up-toiminta, tavoitteena on ehkä saada osallistujia mukaan yhdelle kerralle ja luoda positiivisia kokemuksia nuorten ehdoilla. Pitkäkestoisessa toiminnassa tavoitteena voi olla tutustua säännölliseen harrastamiseen ja lajiin, sitouttaa osallistujat toimintaan, oppia uusia taitoja ja luoda toimiva ryhmä.
Ohjaaja voi hyödyntää esimerkiksi tuntisuunnitelmapohjaa harrastuksen rungon suunnittelussa.
Viikoittaisessa harrastusryhmässä jokainen harrastuskerta antaa osallistujille uusia taitoja ja kehittää ryhmän toimintaa. Harrastuskauden voi jaksottaa kausitavoitteisiin, joiden avulla ryhmäprosessin etenemistä ja taitojen kehittymistä on helpompi hahmottaa.
I – Harrastuksen ensimmäisillä kerroilla käytetään aikaa harrastukseen ja ryhmän jäseniin tutustumiseen. Ryhmässä voi vielä olla vaihtuvuutta. Luodaan ryhmälle yhteiset säännöt. Ensimmäisillä kerroilla on iso merkitys sille, millaiseksi ryhmän loppukausi muodostuu. Alkuvaiheessa ryhmän kanssa olisi hyvä ainakin katsoa yhdessä elokuvaesimerkkejä ja kokeilla yksinkertaisia kuvausharjoituksia. Pareittain ja pie
II – Kun harrastuksen rutiinit alkavat olla tuttuja, voidaan alkaa kartuttaa tietoja ja taitoja elokuvantekijöinä ryhmän tavoitteiden mukaisesti. Oppilaat tunnistavat vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan ja tutustuvat elokuvanteon eri osa-alueisiin ja työnkuviin.
III – Kun ryhmä toimii ja kuvausryhmänä toimiminen alkaa olla tuttua, ryhmän kanssa voi siirtyä pidemmän harjoitustyön pariin. Projektin kulku ja työvaiheet on hyvä suunnitella alusta alkaen yhdessä oppilaiden kanssa, jotta kaikki pysyvät mukana ja kokevat voivansa vaikuttaa toimintaan.
IV – Kauden lähetyessä loppua on tärkeää antaa mahdollisuus nauttia työn tuloksista. Kauden lopuksi töille kannattaa järjestää ensi-ilta, jonne voi mahdollisuuksien mukaan kutsua myös vanhempia tai muita tärkeitä ihmisiä. Oman elokuvan esittäminen yleisölle antaa oppilaille mahdollisuuden tulla nähdyksi ja saada arvoistusta tekijöinä. Viimeinen kerta voi olla juhlakerta, jolloin voidaan myös palata tarkastelemaan mitä kaikkea ollaan kauden aikana opittu. Lopuksi luotsataan ryhmä kohti kauden päätöstä ja toivottavasti innostetaan kohti seuraavaa kautta ja uusia tavoitteita.
Kauden aikana palautetta tulee kerätä vähintään osallistujilta ja ohjaajilta. Lisäksi palautetta voi kerätä koululta, vanhemmilta ja toiminnan tilaajalta. Oppilaiden palautelomake voi toimia myös itsearviointilomakkeena, jonka avulla tehdään näkyväksi jo opittuja taitoja.
Kauden päätyttyä arvioidaan, saavutettiinko kauden aluksi asetetut tavoitteet? Miksi, miksi ei? Toiminnan arvoiminen antaa eväitä seuraavan kauden suunnitteluun. Saadusta palautteesta on hyvä myös viestiä eteenpäin esimerkiksi toiminnan järjestäjälle. Myös ohjaajien vertaistukimahdollisuuksien kehittäminen edistää laadukkaan harrastustoiminnan toteutumista.
