Tuntisuunnitelma

Selkeä, kerrasta toiseen toistuva tuntisuunnitelma tekee harrastustoiminnasta turvallista ja ennakoitavaa. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä selkeämmät ja konkreettiset ohjeet he tarvitsevat toimintansa tueksi.

Hyviä käytänteitä

• Harrastuskerran toiminnan ja tavoitteiden esittely tunnin alussa
• Lyhyet ja selkeät ohjeet: ensin, sitten, lopuksi
• Tehtävänannot näkyvillä koko ajan, jotta niihin voi palata
• Kuvat ja eleet puheen tukena. Ei-kaupalliseen käyttöön soveltuvia kuvia löytyy mm. papunet.fi -palvelusta.
• Tehtävien purku – saavutettiinko tavoitteet? Iloitaan yhdessä onnistumisista!
• Palautteen kerääminen tunnin lopuksi

Ryhmät ovat usein keskenään erilaisia. Toiminnan vakiintuessa ohjaaja voi alkaa havainnoida, mitä juuri kyseinen ryhmä kaipaa – onko joukossa esimerkiksi paljon energiaa, jota olisi hyvä purkaa ennen toimintaan ryhtymistä? Olisiko tällöin mahdollista aloittaa harrastuskerta ulkona jollakin liikunnallisella leikillä ennen varsinaiseen tehtävään ryhtymistä? Vai onko ryhmässä ujoutta ja he kaipaavat rohkaisua ja kannustusta ajatustensa kertomiseen? Olisiko oppilaille helpompaa ilmaista ajatuksiaan puheen sijaan vaikkapa piirtämällä tai kuvaamalla?

Useimmat lapset kertovat mielellään kuulumisiaan. Ohjaajalla on merkittävä rooli lapsen elämässä kuuntelevana aikuisena. Kuuntele siis tarkkaan, jos lapsi haluaa jakaa kanssasi jotakin elämästään.

Esimerkki tuntirungosta

Kausisuunnitelma

Ennen kauden aloittamista on hyvä tehdä suunnitelma siitä, millaisia tavoitteita ja sisältöjä koko harrastuskaudella käsitellään. Kaudelle voi valita teeman joko ohjaajavetoisesti tai yhdessä oppilaiden kanssa. Kauden harrastuskerrat voi jakaa esimerkiksi näin:

Harrastuskerrat 1-3
Ryhmäytyminen ja elokuvaharrastukseen tutustuminen: harrastuskerran rutiinit, yhdessä katsominen ja tekeminen. Mahdollisuus kokeilla harrastusta ilman sitoutumista.

Harrastuskerrat 4-8
Taitojen kerryttäminen ja yhdessä toimiminen pienryhmissä. Monipuolisia harjoitteita oppilaiden kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia hyödyntäen, onnistumisen kokemuksia valmiista harjoitustöistä.

Harrastuskerrat 9-14
Elokuvaprojekti ja yhdessä suunniteltu ensi-ilta.

Päätöskerta 15
Juhlakerta ryhmälle. Katse harrastuksen jatkoon.

Suunnittelutyön pohjana voi käyttää vaikkapa Lempäälän mallin mukaista suunnitelmapohjaa.

Suunnitelmapohjan lähde: harrastamisensuomenmalli.fi

Etenevä harrastustoiminta vai non-stop -pajat?

Kausisuunnitelmaan vaikuttaa, oletetaanko oppilaiden käyvän ryhmässä säännöllisesti ja edistyvän taidoissan, vai onko kyse avoimen toiminnan kaltaisesta ryhmästä, jossa voi käydä silloin kuin itseä huvittaa.

Harrastus tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä, jos siellä on mahdollisuus kehittyä ja oppia. Sitoutumisen ja osaamisen kokemuksen kannalta oppilaita olisi hyvä kannustaa säännölliseen harrastamiseen, jos se on harrastuksen järjestäjälle mahdollista. Elokuvaharrastusryhmässä säännöllinen toimintaan osallistuminen on edellytys sille, että ryhmässä voidaan tehdä ryhmän yhteinen elokuvaprojekti.

Ryhmän pysyvyys ja uusien harrastajien ottaminen mukaan ryhmään

Ryhmän dynamiikka muuttuu, jos siihen liittyy yksikin uusi jäsen. Ohjaajan olisi hyvä pohtia ennakkoon käytäntöjä, jolla juuri meidän ryhmässä otetaan uudet oppilaat vastaan ja hyvästellään mahdollisesti lähtevät.

Ryhmälähtöisessä toiminnassa ryhmän pysyvyys lisää turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaa pidempien projektien suunnittelun yhdessä osallistujien kanssa. Elokuvaharrastuksen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, onko ryhmän kokoonpanossa oletettavissa vaihtuvuutta. Jos vaihtuvuus on suurta, toiminta kannattaa suunnitella tuntikohtaisten, yhdellä kerralla valmiiksi saatavien tehtävien varaan ja jättää pidemmät, useamman kerran sitoutumista vaativat yhteisprojektit pois.