Keskusteleva kuvan tarkastelu (VTS, Visual Thinking Strategies) on oppijalähtöinen menetelmä, jolla kartutetaan katsomisen, keskustelun ja havainnoinnin taitoja. Katso video tai lue tiivistelmä alta.
VTS (Visual Thinking Strategies) eli keskusteleva kuvan tarkastelu on dialoginen menetelmä, joka perustuu ryhmän osallistamiseen. Menetelmässä keskeistä on oppijalähtöisyys, avoimet kysymykset ja havaintojen sanallistaminen – oikeita tai vääriä vastauksia ei ole.
VTS-menetelmä istuu hyvin elokuvan kollektiiviseen luonteeseen. Museokasvattaja Philip Yenawinen ja psykologi Abigail Housenin Yhdysvalloissa kehittämä menetelmä on kuitenkin kehitetty kuvan lukemiseen, joten liikkuvan kuvan kohdalla sitä on hieman sovellettava. Yksi tapa on tarkastella pysäytyskuvaa tai still-kuvaa elokuvasta.
Menetelmässä ohjaajan tehtävänä on kuunnella, kysellä ja tehdä vastauksista parafraaseja eli kerrata omin sanoin oppijoiden antamia vastauksia.
VTS-menetelmän runkokysymykset ovat:
Menetelmän tavoitteena on katsomisen, keskustelun ja havainnoinnin taitojen kartuttaminen. Strukturoidun keskustelun lisäksi lasten kanssa voi lähteä myös toiminnalliseen suuntaan: esimerkiksi elävät patsaat -tehtävän avulla voi miettiä jatkoa tarkastellulle kuvalle tai elokuvalle.
Alla olevan tehtävän voi toteuttaa paitsi ryhmässä, myös itsenäisesti, omaa katsojuuttaan tarkastellen. Oma elokuvaymmärrys on tärkeä tiedostaa lapsia ohjatessa, jotta voi pysyä avoimena lasten moninaisille näkemyksille.
OSA 1: Elokuvan katsominen ja havaintojen kirjaaminen
OSA 2: Havaintojen jakaminen ryhmässä