menu
Elokuvaharrastusta voi tehdä monella tavalla. Koulukinon harrastuksissa lähestymistapa on fiktiolähtöisessä, kertovassa elokuvassa. Lisäksi painotetaan ryhmätyön merkitystä ja harjoitellaan yhdessä toimimista ja toisen kuuntelua
Ryhmän toimintaan vaikuttaa niin ryhmän jäsenten ikä kuin ohjaajan kokemus ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnan järjestämiseen vaikuttavat myös käytettävissä olevat välineet, tilat, harrastuksen kesto ja mahdolliset muut toimintaa ohjaavat kriteerit.
Jokainen ryhmä on erilainen, ja ryhmillä voi olla erilaisia tarpeita. Ryhmän toiminta kannattaa aina pyrkiä sovittamaan vastaamaan sen jäsenten tarpeita. Esimerkiksi alkuleikin avulla voidaan tarpeen mukaan nostaa ryhmän energiatasoja tai ohjata rauhoittumiseen ja toisen kuunteluun. Erityisryhmien kanssa työskentelystä ja puhetta tukevista ryhmän ohjauksen keinoista kertoo Riina Hannuksela sivuston Inklusiivisuus -osiossa.
Eri-ikäisillä lapsilla on erilaiset valmiudet elokuvaharrastuksessa toimimiseen. IhmeFilmi ry:n toiminnanjohtaja, elokuvakasvattaja Mette Lagerstam erittelee eri ikätasoille sopivia sisältöjä.Voit kuunnella Meten puheenvuoron Elokuva ja muut taiteet kokonaisuudessaan täällä.
Miten elokuvaharrastuksen sisältöjä kannattaisi painottaa eri-ikäisten lasten kanssa? Aina tulee muistaa, että jokainen ryhmä on erilainen. Seuraavien ehdotusten lisäksi jokaisen ryhmän kanssa on panostettava ryhmäyttämiseen.
7—9-vuotiaille sopivia sisältöjä voivat olla mm. liikkeen illuusion tutkiminen, elokuvan historia, käänteen/yllätyksen merkitys tarinassa, omaan katsojuuteen tutustuminen ja stop motion –animaatio. 2—3 hengen ryhmissä voidaan tuottaa yksinkertaista kuva- ja äänikerrontaa ja tutustua elokuvakerronnan alkeisiin.
10—12-vuotiaille sopivia sisältöjä voivat olla mm. elokuvan perusrakenne (alku-keskikohta-loppu), jännite, henkilöhahmot, kuvakoot, kuvakulmat, otos, kohtaus, työryhmän roolit, oma katsojuus, kuva-analyysi, stop motion –animaatio, kuva- ja äänikerronta käyttäen vaihtelevia kuvakokoja, äänitehosteita ja musiikkia, oman näytelmäelokuvan tai dokumentin tekeminen. 5—7 hengen ryhmissä lähdetään jo enemmän hakemaan tyylilajin mukaista tekemistä ja tehdään tietoisia elokuvateknisiä ja –kerronnallisia valintoja.
12—13-vuotiaat saattavat kokea 10-vuotiaiden kanssa toimimisen lapsellisena mutta olla samalla hieman liian pieniä harrastamaan 14-vuotiaiden ja sitä vanhempien kanssa. 12—13-vuotiaille sopivia sisältöjä voivat olla mm. elokuvan rakenne, kuvakoot ja kuvakulmat entistä tarkemmin, äänen merkitys elokuvakerronnassa, erillinen mikrofoni, oman elokuvan tekeminen hyödyntäen ääntä, kuvakokoja ja juonenkäänteitä, oma katsojuus, elokuva-analyysi sekä elokuvan yhteydet muihin taiteisiin ja yhteiskuntaan.
14—16-vuotiaille sopivia sisältöjä voivat olla oikeiden termien haltuunotto, kuvakäsikirjoitus ja käsikirjoittamisen perusteet, manuaalisäädöt videokamerassa, elokuva-analyysi, elokuvan yhteydet muihin taiteisiin ja yhteiskuntaan, epälineaarinen kerronta ja erilaisten tyylilajien hyödyntäminen omissa elokuvissa noin 5 hengen ryhmissä.
Pohdittavaksi: Millaisia ryhmäprosesseja ryhmissäsi on käynnissä? Tehdäänkö harrastuksessasi vahvasti yhdessä ryhmänä vai työskentelevätkö lapset enemmän yksin tai parin kanssa?
Teksti: Mette Lagerstam / IhmeFilmi
