menu
Annantalolla elokuvan ja liikkuvan kuvan opetuksen vastuuopettajana työskentelevä taidekasvattaja Jenna Saarinen käsittelee puheenvuorossaan taidekasvattajan identiteetin muotoutumista. Katso video tässä tai lue tiivistelmä alta.
Taidekasvattajan identiteetin muodostumiseen vaikuttavat monet seikat, kuten opinto- ja työhistoria, omat kiinnostuksenkohteet ja opetuksessa hyväksi koetut toimintatavat, esimerkiksi kokeiluun innostava ilmapiiri ja teosesimerkit.
Selkeiden menetelmien käyttämisen lisäksi kannattaa pyrkiä kokeilevaan ja tutkivaan työotteeseen. Harrastusohjaajan innostus innostaa myös harrastajia!
Harrastustoiminnasta kannattaa tehdä pedagogista dokumentointia: säilytä harrastustoiminnasta materiaaleja ja tuloksia, valokuvaa harrastusta, kerää palautetta. Myös harrastuksessa tehtyjen teosten reflektointi kuuluu pedagogiseen dokumentointiin.
Toimintakauden päätteeksi voit käydä läpi harrastuksen sisältöä ja pitää kirjaa siitä, mitkä osa-alueet ovat onnistuneet ja mitkä taas kaipaavat syventämistä tai selkeyttämistä. Palautetta keräämällä saat tietoa siitä, miten lapsi on hahmottanut harrastuksen ja siellä tehdyt asiat. Dokumentoinnista kannattaa tehdä säännöllinen rutiini.
Harrastuksessa voidaan työskennellä etukäteen valittujen teemojen alla. Teemoja voi valita vaikkapa vuodenkierron, harrastajien ehdotusten/kiinnostusten tai lähiympäristöstä löytyvien vierailukohteiden mukaan.
Pohdi ennen harrastusta, minkälaiset teemat voisivat toimia juuri tämän ryhmän kanssa, minkälaisia tavoitteita asetat, millaisilla keinoilla lähestyt tavoitetta ja minkä muotoisia lopputulemia harrastuksessa työstetään.
Saarinen on havainnut omassa opetuksessaan tiettyjä, lasten esiin tuomia teemoja, jotka toistuvat ryhmästä toiseen. Tällaisia teemoja ovat mm. väkivalta, kuolema, avaruus, suositut mediahahmot, hyvä ja paha sekä moraalipohdinnat.
Kun tulet läheisemmäksi oppilaittesi kanssa, heiltä tai vaikkapa heidän perheoloistaan voi nousta monenmoista. Harrastajat voivat haastaa tai provosoida tietoisesti, mutta kannattaa olla herkkänä myös sen suhteen, ilmeneekö lapsen tai nuoren elämästä todellisia huolia, johon aikuisen on puututtava.
Tee itsestäsi SWOT-analyysi eli pohdi ohjaajuuttasi nelikenttämenetelmällä.
Analyysin voi tehdä säännöllisin väliajoin uudelleen.
Tavoitteet: Tutustua kameran toimintaan ja kuvan rajaamiseen, harjoitella kameralle esiintymistä ja kokeilla kuva kuvassa -efektiä
Välineet: Kuvausväline, CapCut tai muu taustan poistoa tukeva editointiohjelma
Tehtävän kesto: 120 min
Ikätaso: 9-12v., 13-15v., 16+
Ryhmäjako: Yksilötyö, Parityö, Pienryhmät
Keskustelkaa aluksi siitä, mikä muotokuva on.
Lähtekää tekemään liikkuvia muotokuvia. Suunnitelkaa ja kuvatkaa jokaisesta oppilaasta pieni video, jossa kehon liike ja silhuetti ovat tärkeässä osassa.
Teokseen tulee kaksi kerrosta kuvamateriaalia:
Silhuettia kuvatessa täytyy ensin löytää tausta ja valo, jota vasten kuvattavan kohteen silhuetti erottuu selvästi. Sisätiloissa kuvattava henkilö kannattaa sijoittaa ikkunan tai jonkin muun voimakkaan valonlähteen, kuten lampun eteen. Ulkona hyviä kuvauspaikkoja ovat esimerkiksi ranta tai laaja niitty, jossa horisontti näkyy avoimena. Taustalla ei ole häiritseviä rakennuksia taikka puita, vaan huomio kiinnittyy mustaan siluettiin.
Videomateriaalit yhdistetään CapCut-editointisovelluksella. Tehtävän lopputulema on monta lyhyttä videoteosta, liikkuvia muotokuvia, joista voidaan myös koostaa yksi yhtenäinen koko ryhmän teos.
Tämän tehtävän avulla harjoitellaan kameran edessä olemista sekä teknisiä asioita kuten kameran käyttämistä, kuvakulmia ja kuvakokoja.
*Tarvittaessa taustalle tulevan, henkilön maailmaa tavalla tai toisella kuvaavan videon tai still-kuvan voi ladata myös kuvapalveluista, kuten Pixabay tai Unsplash. Varmistathan, että käyttämäsi materiaali on vapaa käytettäväksi (esim. creative commons-lisensioitu) ja että teoksesi lopputeksteistä ilmenevät tekijätiedot mikäli tekijä sitä edellyttää.
Tehtävän on luonut: Jenna Saarinen
Kuva kalhh Pixabaystä
