Elokuva ja muut taiteet

Videolla IhmeFilmin elokuvakasvattaja Mette Lagerstam innostaa löytämään elokuvan ja muiden taidemuotojen yhtymäkohtia. Videolla pohditaan myös, mitkä elokuvaharrastuksen sisällöt voisivat sopia millekin ikäryhmälle. Katso video tai lue tiivistelmä alta. 

Elokuvassa ovat läsnä kaikki taiteenlajit. Elokuva voi hyödyntää niitä kerronnassaan ja ammentaa niistä niin muodon kuin sisällönkin osalta. 

Ricciotto Canudo listasi “seitsemän taiteen teoriassaan” ajallisessa ulottuvuudessa toimiviksi taiteiksi musiikin, runouden ja tanssin, tilassa toimiviksi taiteiksi puolestaan arkkitehtuurin, kuvanveiston ja maalauksen. Elokuvan Canudo näki visuaalisena valon taiteena, jossa yhdistyvät tilan ja ajan taiteet. 

Monet elokuvat ovat velkaa kuvataiteelle joko tietoisesti tai tahattomasti. Esimerkeiksi sopivat mm. renessanssin kuvataiteen valohämy ja Mehiläispesän henki –elokuva tai Edward Hopperin maalaukset ja Aki Kaurismäen elokuvat. 

Kirjallisuus on ollut läsnä elokuvan alkuajoista asti. Jo silloin elokuvissa oli tyypillisesti alku-keskikohta-loppu –rakenne. Kirjallisuuden lisäksi elokuva oli yhteydessä teatteriin ja oopperaan. Varsinkin oopperasta haettiin innoitusta varhaiseen elokuvaan.  

Äänielokuvan myötä kirjallisuus tuli vahvemmin mukaan. Kirjallisuudessa onkin kerronnan muotoja, kuten vaikkapa jännitystä luova rinnakkaiskerronta, jotka sopivat hyvin myös elokuvaan.

Kirjallisuus voi olla läsnä elokuvassa monin tavoin – esimerkiksi Hullu Pierrot –elokuvassa viitataan kirjailijoihin, siteerataan, luetaan päiväkirjaa ja nähdään erilaisia kirjoitettuja tekstejä. Elokuvan ja kirjallisuuden liitto on siis paljon muutakin kuin vain kirjafilmatisointeja. 

Tanssin ja elokuvan suhteessa keskeistä on liikkeen ja kuvan yhteys. Elokuvassa tanssia voidaan kuvata kuvauksen ja leikkauksen mutta myös trikkien avulla. Trikkinäkökulmasta katsoen kaari varhaisesta tanssielokuvasta nykypäivän lyhytvideosisältöihin on ilmeinen. Elokuvatrikkityöpajat lasten kanssa ovatkin yleensä erityisen antoisia! 

Varhaisessa kokeellisessa elokuvassa käytettiin monia eri tekniikoita sekaisin ja joskus myös filmiä itseään käsiteltiin esim. raaputtamalla. Kokeellinen elokuva liikkuu eri taidemuotojen rajapinnoilla ja antaa esimerkiksi lapsiryhmässä vapauden tehdä ja kokeilla erilaisia asioita ilman vaikkapa tarinankerronnan asettamaa raamia.  

Linkkejä ja lisälukemistoa: 

• Henry Bacon: Seitsemäs taide. Elokuva ja muut taiteet (SKS 292. Helsinki 2005.) 
• CinEd