Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Bagadalli sánit 

Ledjen aiddo deavdán guokte jagi, go vuosttaš aktivisttat čohkánedje ja bissehedje johtolaga Álaheaju čáhcefápmorusttega huksenbargoguvlui jagi 1979. 

Go de maŋŋeleappos dutkagohten ášši ja deaivvadin aktivisttaiguin, historihkkáriiguin ja earáiguin, geat ledje mielde váikkuheame dáhpáhusaide, máŋggat muitalusat bohte ovdan. Muhto dušše okta muitalusain háliidii hui sakka muitaluvvot: Norgga ráđđehusa guhkesáigge ja garra sápmelaččaid vealaheapmi. Go deaivvadin Jorunn Eikjokain ja Synnøve Perseniin, geat riskeriiga iežaska heakka Norgga parlameantta dahjege stuorradikki ovddas, mu váibmu dearpagođii ja gatnjalat bahkkejedje čalmmiide. Sudnuide Álaheaju akšuvnnas ii lean gažaldat dušše eanu muhto olles álbmoga eksisteanssas. Assimilašuvdna dahjege dáruiduhttin lei leamašan nu garas ja beaktil, ahte máŋggat sápmelaččat vásihedje, ahte sis ii lean eará ráđđi go ealligoahtit norgalažžan. Ná lei erenomážit Finnmárkku rittus, gos norgalaččaid ja sápmelaččaid konflivttat ledje hui vearrát.  

Álaheaju konflikta lei jorggáldat sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdii dáistaleamis. Ođđa buolvvaid luohttámuš alcceseaset ja rápmi sápmelašvuođas lassánedje dan mielde. Muhto sápmelaččat dáistalit ain iežaset kultuvrra, giela ja ealáhusaid ovdii, nu mo bieggaturbiinnaid vuostálasti proteasttat Fovsenis čájehit.  

Leat gollan badjel 500 beaivvi das, go buot 14 alimus rievtti lahtu mearridedje ovttamielalaččat, ahte bieggaturbiinnat lea lágaheamit. Norgga ráđđehus ii leat dás fuolatkeahttá dahkan maidege ášši čoavdimii. Ella Marie Hætta Isaksen lea okta njunušaktivisttain, geat manne akšuneret guovva-njukčamánus 2023 oljo- ja energiijaministeriija doaimmahahkii, ja maiddái Greta Thunberg oassálasttii čuđiid miellačájeheddjiid proteasttaide. Historjá iešalddes šaddá fas duohtan. Vaikko filmma dáhpáhusain leat gollan 40 jagi, de seamma vuostálastimat leat seamma áigeguovdilat otnábeaivve – eaige dušše fal Norggas, muhto miehtá máilmmi.  

Filmma historjjálaš konteaksta 

Álaheaju dáhpáhusa mearkkašumi ii sáhte ipmirdit, jos ii máhca jahkái 1851, goas dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui sápmelaččaid suddadeapmin. Sámemánát sirrejuvvojedje vánhemiiddiset luhtte ja sáddejuvvojedje ásodatskuvllaide. Mihttomearrin lei sin bajásšaddan norgalažžan. Sámegiela hupman gildojuvvui, ja mánát gárte vásihit garra vealaheami ja rasismma. Steampalastin ja vealaheapmi lei nu issoras ja bisttii nu máŋga sohkabuolvva, ahte máŋgasat álge čiehkat sápmelašvuođaset. Sápmelašvuohta lei heahpat. Go filmma váldopersovnna Estera muitalus álgá geasset 1979, de sus lea ruossalas doaladupmi iežas sápmelašvuhtii. Son lea vuolgán mánnávuođa ruovttustis, hupmá dárogiela ja čiehká sápmelašvuođas. Go Ester oažžu diehtit ráđđehusa Álaheaju-Guovdageainnu čázádaga huksenplánaid ja das, mo dat laktása čuđiid jagiid boares sámeguovlluid ja kultuvrra koloniseremii ja dáruiduhttimii, de son searvá vuostálastimii.  

Álaheaju eanu čáhcefápmorusttega vuostálasti miellačájehemiide ja nealgudeapmái oassálastán sápmelaččat dáhpehedje dáistaleami ovdáneapmi vuostá, muhto vuite álbmoga doarjaga. Ovdal Álaheaju dáhpáhusaid eatnašat norgalaččain eai lean diehtán, mo stáhta lea meannudan sápmelaččaiguin. Mii eat velge muital jur maidege sápmelaččaid kultuvrra ja historjjá birra skuvllas.  Diehtu min eamiálbmogis ja das, mo sii leat gártan gillát, ii leat muitaluvvon ođđa buolvvaide. Ain sápmelaččat manahit vuoigatvuođaideaset boazodoalloguovlluide ja gártet vásihit rasisttalaš doaladumiid. 

Vaikko filmma dáhpáhusain leat gollan 40 jagi, de leat ain Esteralágan sápmelaččat, geain lea rivvejuvvon identitehta dahje geat eai dieđe – dahje háliit mieđihit – ahte sii leat sápmelaččat. Dáistaleapmi Álaheaju-Guovdageannu eanu dulvadeami vuostá ii leat Esterii dušše persovnnalaš dáistaleapmi dan luonddu ja kultuvrra suodjaleapmin, masa son dovddai lagaš gullevašvuođa mánnávuođastis. Dat lea baicce dáistaleapmi maiddái olles álbmoga ovdii. Filmma áigge Ester, guhte čiehká sápmelaš identitehtas, lea gearggus riskeret heakkas, vai suodjalivččii sápmelaččaid vuoigatvuođaid.  

– Ole Giæver, 2023 (Gáldu: filmma preassamateriála) 

Bargobihtát 

1. Vállje ovtta čuovvovaš geahččanguovlluin, man bokte suokkardalat filmma: 

– identitehta 
– aktivisma 
– birassuodjaleapmi 
Čále essea, mas suokkardalat filmma juoga geahččanguovllus. Smiehta, mo filbma govvida fáttá ja guđelágan filbma- ja muitalanvugiid filmmas geavahit fáttá gieđahallamii? Smiehta maid, mo ášši ovdanbuktimii váikkuha dat, ahte filbma lea fikšuvdna iige omd. dokumeanta. 
 

2. Loga Bagadalli sániid bajábealde. Mat motiivvat giehtačálli-bagadalli Ole Giæveris ledje filmma dahkamii? Háliidago son váikkuhit áššiide filmmainis? Bagadalli ii leat ieš sápmelaš, vaikke son filmma dahkama áigge gávnnahii, ahte sus leat sámi máttut. Manin jáhkát, ahte son háliidii liikká muitalit sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra, sápmelaččaid geahččančiegas? Filmma leat dahkan lávga ovttasbarggus Norgga sámeservošiin ja filmma dahkkin leat sápmelaččat. Mii mearkkašumiid filmma dahkamii lea filmma dahkkiid duogážis ja das, ahte dahkkin leat unnitloguolbmot, geaid filbma ovdanbuktá?  

3. Loga neavttár Ella Marie Hætta Isaksen jearahallama Voima-bláđis ja vástit čuovvovaš gažaldagaide: Maid dieđuid fidnet Ella Marie Hætta Isaksena ja su duogážis? Manin son oassálasttii filbmii ja maid filbma lea sutnje jearahallama mielde mearkkašan? Maid son muitala iežas aktivismmas birra? 
4. Ella Marie Hætta Isaksen, guhte neaktá Estera, beaggá Norgga bealde erenomážit musihkkárin. Maiddái filmmas musihkas ja erenomážit luođis lea dehálaš oassi. Muittaš filmma dáhpáhusaid, main gullui luohti. Smiehta dan mearkkašumi filmma muitaleapmái ja váldopersovnna muitalussii.