keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

FILMMA GEAHČČAMA MAŊŊEL: SÁPMELAČČAID VEALAHEAPMI JA VAŠŠISÁGAT SIN VUOSTÁ 

Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Gažaldagat ohppiide 

  • Guđelágan hástalusat váldopersovnnain leat iežaset identitehta dáfus? Guđelágan čuolmmaid Ester vásiha sápmelažžan? 
  • Mii Estera ja su vilbeali Mihkkala áhččái lea dáhpáhuvvan? Manin vilbealli veadjigoahtá funet? Maid sivaid filmmas ovdanbuktet deprešuvdnii ja iešsorbmemiidda?  
  • Oza dieđuid, mo Álaheaju akšuvdna váikkuhii sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdáneapmái?  
  • Guđelágan rasismma ja vealaheami leat fuomášan Suomas ja iežat lagašbirrasis? 
     

Duogášdieđut 

Jahkečuđiid koloniserenproseassa ja suddadanpolitihka dihte eamiálbmogat leat vásihan psykologalaš gáidama ja vuoiŋŋalaš ávkkástallama. Dás lea čuvvon iežas kultuvrra ja eallima kontrolla manaheapmi.  Árktalaš eamiálbmotpolitihka dutkanprofessor Rauna Kuokkasa dieđu mielde etnostreassa lea ovttaskas olbmo streassa, mii riegáda das, go su etnalaš identitehta biddjojuvvo gažaldatvuložin.  

Máŋggat sápmelaččat leat govvidan guovddáš morašin dan, ahte sii eai máhte iežaset eatnigiela. Dalle lea sáhka giellatraumas. Streassa dagaha lassin dat, ahte ii máhte juoigat, goarrut gávtti, dovdat buot luonddu šattuid dahje guolástit iežas máttuid árbevirolaš čáziin. Suoma Sámenuoraid ságajođiheaddji Petra Laiti lea muitalan, mo Sámis dát buot dáiddut laktásit olbmo iešgovas iehčanasvuođa dovdui, dasa ahte birge iežas soga dieđuiguin, nu ahte ii leat sorjavaš váldokultuvrras. Váilevaš dieđut dagahit návccahisvuođa dovddu. Dát váibada (Vastatuuleen 2019). 

Sápmelaš kultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola dieđu mielde etnostreassa sáhttá maid mearkkašit bistevaš deattu rahčat iežas kultuvrra buorrin. Olbmui sáhttá dagahit etnostreassa dat, ahte ferte jámma vuiget boasttodieđuid sápmelaččaid birra ja váldit beali stuorra, olles álbmoga guoskevaš áššiide, vai ovddit buolvvaid bargu ii manale duššás ja vai boahttevaš buolvvain livčče vel vejolašvuođat eallit sápmelažžan. 

Sápmelaččat leat vásihan vaššiságaid, rasismma ja vealaheami áiggiid čađa. Uhkádusat ja heađušteapmi lassánit dávjá dađi eanet, mađi eanet sápmelaččaid vuoigatvuođat leat oidnosis dahje ovdáneame. Struktuvrralaš diehtováili lea maiddái erenomáš disinformašuvnna šaddan- ja leavvanbáiki. Máŋggat sámenuorat leat vásihan dálávuoiŋŋa traumatiserejeaddjin ja muitalan, ahte sis ii leat šat nana jáhkku vuoigatvuohtastáhtii, go vuoigatvuođarihkkumat joatkašuvvet. 

Mielladearvvašvuođa váttisvuođat ja iešsorbmemat leat stuorra hástalus sámeservošis. Ubmi universitehta dutkamuša mielde juohke goalmmát nuorra sápmelaš badjeolmmoš lea smiehttan iešsorbmema. Guovddáš sivvan lea sápmelaš ealáhusaid ja kultuvrra hedjoneapmi, eahpesihkkaris boahtteáigi ja gilvaleaddji eanangeavaheapmi. Dán lassin iešguđegelágan historjjálaš traumat ásodatskuvllain, nálledutkamušain, giela manaheapmi ja sápmelaččaid bággosirdimat váikkuhit sápmelaččaid mielladearvvašvuhtii. Áššedovdiid dieđu mielde okta vuohki eastadit iešsorbmemiid ja doarjut sápmelaččaid mielladearvvašvuođa lea sápmelaččaid iešmearrideami nannen.  

Lassedieđut