Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Gažaldagat ohppiide: 

• Guđe guovlluin sápmelaččat orrot?  
• Man galle sámegiela leat? 
• Man galle sámegiela hupmet/hállet Suomas?  
• Mii lea árbevirolaš sámi kultuvra? 
• Maid mearkkaša eamiálbmot?  

Duogášdieđut 

Sápmelaččat lea okta eamiálbmot njealji riikkas. Sápmelaččat leat árvalusaid mielde 75 000–100 000. Norggas sápmelaččat leat árvalusaid mielde 50–70 000, Ruoŧas 20–35 000 ja Suomas sullii 10 700. Ruoššas sápmelaččat leat árvalusaid mielde 2000. 
 
Sámegielat leat logi, main ovcci hupmet ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin. Buot sámegielat leat áitatvuložat, nu ahte daid sirdašuvvan čuovvovaš buolvvaide eatnigiellan lea dorvvohuvvan dahje boatkanan. Suomas hupmet golmma sámegiela. Stuorimus giellajoavku lea davvisámegiella, man hupmet árvalusaid mielde 2000 olbmo Suomas, ja Suomas, Norggas ja Ruoŧas fas oktiibuot 20 000–25 000 olbmo. Anárašgiela hupmet dušše Suomas Anárjávrri birrasis ja dan máhttet sullii 450 olbmo. Nuortalašgiella lea eanemus áitojuvvon. Norggas nuortalašgiella lea árvalusaid mielde jáddan. Ruoššas dan hupmet moattelogis ja Suomas árvalusaid mielde 250–300 olbmo. 

Árbevirolaš ealáhusat, nu mo boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji ja dáidda gullevaš ođđaáigásaš bargovuogit leat dehálaš sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra guoddit. Árbevirolaš diehtu sirdašuvvá buolvvas nubbái geavatlaš barggus ja árgabeaivvi gulahallamis, eanaš njálmmálaččat. Ealáhusaid kultuvrralaš ja servodatlaš mearkkašupmi lea stuoris. Árbevirolaš ealáhusaid – ja nie maiddái gielaid ja kultuvrraid – áitet ovdamearkka dihte fárren sámeguovllus eret, gilvaleaddji eanangeavahanhámit ja sápmelaččaid iešmearrideami heajos ollašuvvan.  

Sápmelaččat lea Eurohpá uniovnna guovllu áidna dovddastuvvon eamiálbmot. Eamiálbmogiin čujuhit álbmogiidda ja daid maŋisboahttiide, geat leat orron dihto guovllus ovdal riikkarájáid riegádeami, ovdal kolonialismma. Eamiálbmogat leat seailluhan aŋkke oasi iežaset servodatstruktuvrrain, nugo gielalaš, kultuvrralaš, ekonomalaš, politihkalaš ja servodatlaš erenomášsárgosiid, mat spiehkkasit váldokultuvrras. Eamiálbmogiidda lea oktasaš unnitlohkosajádat nuppi stáhta vuolde. Suoma stáhtas suopmelaččain leat váldoálbmogin mearrideaddji sajádat, man dihte suopmelaččat eai sáhte leat eamiálbmot. Eamiálbmogiidda lea mihtilmas erenomáš gaskavuohta eatnamiin, masa leat čuldojuvvon gielat, kultuvra ja ealáhusat.  

Gokčevaš meroštallan eamiálbmogis ii leat. ON julggaštusa artihkkalis 33 eamiálbmogiid vuoigatvuođain gávnnahuvvo, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežaset identitehtas ja lahttuvuođas iežaset vugiid ja árbevieruid mielde. Dábálaš, buot olbmuide gullevaš olmmošvuoigatvuođat leat individuálat, muhto eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođđu lea kollektiiva. Erenomáš vuoigatvuohtanjuolggadusaiguin viggat sihkkarastit duohta ovttaveardásašvuođa, eamiálbmogiid seailuma ja ovdáneami nu mo sii ieža háliidit, ja eastadit váldoálbmotkultuvrii suddadeami. (Heinämäki 2017). 

ON vuođđudeami 1945 rájes iešmearridanvuoigatvuođas šattai buot álbmogiid vuoigatvuohta, mii čatnasa nannosit riikkaidgaskasaš vuoigatvuhtii. Sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođas ságastallagohte eanet Álaheaju akšuvnna maŋŋel 1980-logus. Álaheaietnui ledje plánen stuorra čáhcefápmorusttega 1960-logu loahpa rájes. Buođđu uhkidii jávkkadit Máze sámegili ja dan 500 bearraša ruovttu. Dán lassin lei ballu, ahte dulvadanguvlui plánejuvvon máđii lasiha johtolaga bohccuid árbevirolaš johtingeainnus ja dehálaš guottetguovllus. Álaheaieanu dulvadeami vuostálastán sápmelaččat ja luonddusuodjaleaddjit álggahedje lihkadusa, mas šattai Davviriikkaid stuorimus álbmotlihkadus ja symbola sápmelaččaid politihkalaš diđolašvuođa riegádeapmái lulli mearridanválddi vuostá. 

Vaikko Máze gili lihkostuvve gádjut, de dáhpejedje máŋga jagi bistán riektedáistaleami, go Álaheaieatnu loahpa loahpas dulvaduvvui čáhcefámu namas 1980-loahpas. Álaheaju dáhpáhusat bajidedje sápmelaččaid iešdovddu: sápmelaččat bidje Norgga stáhta njunnálagaid sin dárbbuiguin ja vuoigatvuođaiguin. Álaheaju akšuvdna bijai fártta eamiálbmotvuoigatvuođaid ovdáneapmái, mii lei máilmmis jođus seammá áigge. Dat lei maiddái dehálaš sápmelaččaid iešstivrejumi ovdánahtti. 

Norggas šattai Davviriikkaid ovdavázzi, go dat dovddastii sápmelaččaid vuođđolágastis 1988, ásahii Sámedikki 1989 ja dohkkehii vuosttaš stáhtan máilmmis ILO 169 -soahpamuša 1990. Ruoŧas Sámediggi vuođđuduvvui 1993. Suomas sápmelaččaid sajádaga eamiálbmogin nannejedje vuođđolágas 1995 ja Sámediggi álggahii doaimmas 1996. 

Lassedieđut 

• Veli-Pekka Lehtola 2022: Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi, Gaudeamus 
• Veli-Pekka Lehtola 2015: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide, Anár: Kustannus-Puntsi 
• Kukka Ranta & Jaana Kanninen 2019: Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta, Kustantamo S&S 
• Maailman Kuvalehti 2/2020: Saamen kieli tarvitsee tukea (Sámegiella dárbbaša doarjaga) 
• Kolttakulttuurisäätiö: Koltansaamen kieli (Nuortalašgiella) 

• Sámediggi 2017: Saamelaisten perinteisten elinkeinojen nykytilanne Suomessa (Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid dáladilli Suomas) 
• Oktavuohta – Saamelaistietoa opetukseen: Ainoa alkuperäiskansa Euroopan unionissa (Áidna eamiálbmot Eurohpá uniovnnas) 
• Sámediggi: Sámit Suomas 
• Rauna Kuokkanen 28.8.2009: Alkuperäiskansamääritelmästä ja sen soveltamisesta (Eamiálbmotmeroštallama ja dan heiveheami birra) 
• YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (ON julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain) 

• Oktavuohta – Sámediehtu oahpahussii Altan kronikka (Álttá kronihkka) 
• Amnesty-blogga 6.2.2023: Saamen kansan pitkä tie oikeuksiensa puolesta (Sámi álbmoga guhkes bálggis vuoigatvuođaidis ovdii)