keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

FILMMA GEAHČČAMA MAŊŊEL: BÁKKOSUDDADEAPMI JA LUONDDURIGGODATRIIDDUT SÁMIS 

Anna joen virrata. 2023 ©MerFIlm

Gažaldagat ohppiide 

  • Manin Álaheaieanu háliidedje dulvadit ja mat čuovvumušat das ledje sápmelaččaide?  
  • Geat vuostálaste eanu dulvadeami ja manin?  
  • Guđelágan birrasa ja luondduriggodagaid geavaheapmái laktáseaddji riiddut ja proteasttat leat dán beaivve?  
  • Oza ovdamearkkaid dán beaivvi riidduin, main eamiálbmogiid vuoigatvuođat čatnasit birassuodjaleapmái ja luondduriggodagaid geavaheapmái. 
  • Filmma váldopersovdna Ester mátkkošta ovttas eará sámeaktivisttaiguin Osloi čájehit miela ja álggahit nealgudanstreaikka Álaheaieanu dulvadeami vuostálastima dihte. Guovva-njukčamánus 2023 filmma neavttárat Ella Marie Hætta Isaksen ja Beaska Niillas oassálasttiiga Oslos miellačájeheapmái, maid leat veardidan Álaheaju miellačájehemiide. Mas lei sáhka? Oza dieđuid ođđasiin ja Instagramas fáddágilkoriiguin: #čsv, #RivVindturbinenePåFosen #BaajhVaerideÅrrodh, #EllosSápmi 
  • Maid assimileren ja kolonialisma mearkkašit sápmelaččaid dáfus?  
  • Sihke Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat jođus duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnat. Mas kommišuvnnain lea sáhka ja mo dat laktásit filmma fáttáide? 

Duogášdieđut 

Assimilašuvdna dahjege bákkosuddadeapmi mearkkaša sápmelaš identitehta rievdama norgalaš, ruoŧŧelaš, suopmelaš dahje ruoššalaš identitehtan bákku dihte. Juohke sápmelaš buolva lea manahan eatnamiiddis ja gártan dáistalit kultuvrras ovdii. Juohke sápmelaš buolvvas ja Sámi guovllus lea iežas vásáhus assimilašuvnnas, iežas eatnamiid, gielaid ja kultuvrra manaheamis. Stáhtaid assimilerenpolitihkka sihke historjjás ja dálááiggis lea dagahan sámi servodahkii buolvvaidrasttildeaddji traumaid. (Vastatuuleen 2019, S&S) 

Kolonialisma mearkkaša dábálaččat dili, mas stáhta hálddaša guovllu iežas rájáid olggobealde. Kolonialisman sáhttá gohčodit maiddái guovtti álbmoga gaskasaš eahpesymmetralaš dili, nu mo ovdamearkka dihte sápmelaččaid eatnamiid sirdašuvvama stáhtaid háldui ja sápmelaččaid servodatstruktuvrraid molsuma norgalaš, ruoŧŧelaš, suopmelaš dahje ruoššalaš struktuvran ja sápmelaš eallinvuogi, kultuvrra, giela ja miela bákkosuddadeami váldekultuvrii.  

Suomas lea jođus duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna, Norggas bargu lea jo loahppamuttus ja Ruoŧas válmmaštallet kommišuvnna. Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnas lea gažaldat sihke vássánáiggi boasttodaguid ja otná beaivvi vuoigatvuođarihkkumiid čielggadeamis. Máŋggaid válddi boasttogeavahemiid dihte sápmelaččain lea čiekŋalis eahpeluohttámuš stáhta guovdu. Dehálaš lea, ahte stáhta ja olles servodat čatnasit vahátlaš struktuvrraid divvumii, vai soabadeapmi livččii vejolaš.  

Lassediehtu