keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

a. Mitä kielletty hedelmä, elokuvan nimi mielestänne tarkoittaa? Miten nimi kuvaa elokuvaa? Onko se onnistunut nimi tälle elokuvalle? Tiedättekö mistä käsite kielletty hedelmä alkujaan juontaa? 

b. Tytöt joutuvat pohtimaan, mikä kaikki on syntiä? Mitä saa tehdä ja mitä ei? Onko pussailu, juominen, elokuvissa käynti ym. syntiä. Kamppailu jatkuvan syyllisyyden kanssa on uuvuttavaa. Tytöt kantavat koko ajan mukanaan yhteisön ohjeita ja pelottelua.
 
Elokuvan papit: ”Se mitä maailma tarjoaa, on petollista tai pieni kosketus ja piru vie koko käden tai maailma on petollinen paikka, se vie heikkosieluisen mukanaan kadotukseen ikuisiksi ajoiksi.”
Raakelin äiti: ”Tuntuu pahalta, kun oma lapsi palaa helevetin tulessa ikuisessa kadotuksessa.”
 
Synti (kreik. μαρτία = "maalin ohi ampuminen") on Raamatusta peräisin oleva sana, joka arkikielessä tarkoittaa moraalisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja. Uskonnollisessa yhteydessä synnillä tarkoitetaan nimenomaan Jumalan tahtoa vastaan rikkomista ja toisaalta tämän rikkomisen aiheuttamaa jumalatonta olotilaa. Lähde wikipedia Mitä synti mielestänne tarkoittaa? Mikä teidän mielestänne on syntiä?
 
c. Varhaisessa kristillisessä opetuksessa luokiteltiin paheet eri asteisiksi. Seitsemän kuolemansyntiä ovat ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti, himo. Pohtikaa, mitkä olisivat mielestänne tämän päivän pahimpia syntejä. Tutkikaa seitsemän kuolemansynnin luetteloa. Valitkaa niistä yksi, josta teette kuvan maalaamalla tai piirtämällä. Millainen 3-4 ruudun sarjakuva syntyisi valitsemastanne aiheesta? 
 
d. Kieli 
Lestadiolaisuuteen kuuluu oma, tietynlainen retoriikka, puhetyyli ja kieli. Varsinkin Laestadius niitti mainetta käyttämällä saarnoissaan voimakkaita kielellisiä ilmauksia ja kielikuvia. Kotimaa-lehden artikkelissa 2007 kirjoitetaan lestadiolaisesta, 1800-luvun naiskuvasta: “Suruttomia ihmisiä Laestadius nimittelee huoriksi, Babylonin portoiksi, riettaan huoriksi, naaraspiruiksi ja niin edelleen. Uskovia muun muassa taivaan kuningattariksi tai morsiamiksi. Naisia ylipäätään hän sanoi vaimoiksi, äideiksi ja tyttäriksi.” Mitä arvelette, ovatko Laestadiuksen 1800-luvun naiskuva ja puheet tämän päivän lestadiolaisuutta? Äitiys, paljon lapsia, vähäinen koristautuminen. Pohtikaa myös elokuvan antamaa kuvaa tyttöydestä ja naiseudesta.