Marja Helander: Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut (2018, kesto 10:40)

Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut on lyhyt tanssielokuva. Jokseenkin melankolisen tarinan esiintyjät ovat kaksi nuorta saamelaista balettiopiskelijaa: Birit ja Katja Haarla. Teos tutkii saamelaisalueiden omistajuuden takana piileviä syvempiä kysymyksiä.

Taiteilija kertoo: 

Teoksesta: ”Sain teokseen idean vuonna 2017, Suomi100-juhlavuonna. Haluisin tehdä elokuvan, joka kommentoisi saamelaisten asemaa ja sitä, kuinka saamelaiset eivät voi päättää omista maistaan. Vaikka meillä on saamelaiskäräjät, sieltä voidaan vain antaa lausuntoja, mutta muiden ei tarvitse noudattaa niitä. 

Tiesin teoksessa esiintyvät Katja ja Birit Haarlan entuudestaan, ja tiesin, että he olivat Oopperan baletissa. Idea oli, että he tanssisivat eduskuntatalon portailla kuin kuolevat joutsenet. 

Tanssikohtauksia kuvattiin 5-6 kertaa koulujen loma-ajoilla. Teosta kuvattiin pohjoisessa saamelaisalueilla Suomen puolella, Utsjoella ja Inarissa. Lopuksi kuvattiin myös Helsingissä, Eduskuntatalon portailla – halusin tuoda tanssin keinoin esiin kysymystä siitä, kenelle valtion maat kuuluvat. Saamelaisten historiankirjoituksen mukaan teoksessa kuvatut alueet Lapissa ovat saamelaisten alkuperäiskansan maita. Halusin käsitellä myös omimista ja Tenon uutta kalastussopimusta (2017), joka vei saamelaisilta kalastajilta oikeuksia. 

Yhdistelen töissäni nykyaikaa ja saamelaista perinteistä luontokäsitystä. Tässä teoksessa oli kiinnostavaa yhdistää baletti, joka on länsimainen perinteinen hovitanssista lähtevä tanssi ja siitä polveutunutta moderniakin tanssia saamelaiseen perinteeseen, näihin pukuihin ja Lapin ja Saamenmaan luontoon. 

Teos on mielestäni poliittinen, mutta siinä on myös muita puolia. 

Huomasin myöhemmin, että teokseen tuli yhdeksi teemaksi tanssijoiden kautta myös nuoruus ja se herkkä vaihe lapsuuden ja nuoruuden rajalla, jossa on alttiina monenlaisille vaikutuksille sekä hyvässä että pahassa.”

Opinnoista: ”Olin hyvä koulussa, ’hikari’ niin kuin siihen aikaan sanottiin. Olin hieman ujo ja tykkäsin lukea ja opiskella. Yläasteella olin hyvä kuvataiteessa. TV:ssä maalaava Kylli-täti oli perhetuttu. Taide ja arkkitehtuuri kiinnostivat. Ajattelin ehkä alkavani opettajaksi, arkkitehdiksi tai valokuvaajaksi. Myös luonto kiinnosti.  Ennen taideopintoja opiskelinkin vuoden ajan metsänhoitoa. Vaihdoin taideopintoihin, mutta silti vaikkapa ympäristöbiologin työ kiinnostaisi edelleen. Olen tehnyt maisteritutkinnon Aalto yliopiston valokuvalinjalta ja opiskellut myös Lahden Taideinstituutissa. Kuvasin paljon jo pienenä isän minulle ostamilla kameroilla.”

Osallisuudesta: ”Saamelaisista tiedetään Suomessa yhä aika vähän ja myös väärää tietoa on liikkeellä. Vaikkapa koulukirjoissa saamelaisista kerrotaan yleensä vain vähän, vaikka alkuperäiskansoja yleisemmin saatetaan esitellä. 

Minulle tärkeitä yhteisöjä ovat taiteilijayhteisöt erityisesti kotikaupungissani Helsingissä ja saamelaistaiteilijat. Saamelaistaiteilijoiden yhteisö on kiinteä ja kansainvälinen. Koen myös kuuluvani Utsjoen saamelaiseen yhteisöön, siellä asuu myös sukua. Ystävät ovat myös tärkeitä.” 

Taiteilijan työstä: ”Taitelijan työssä kivointa on itse luominen ja tekeminen. Nykyään on paljon kaikkea muuta, kirjanpitoa, sähköposteja, asioiden hoitamista, joka voi olla stressaavaa. Taiteilijalla on paineita olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja tuoda siellä omaa työtä esiin. 

Nuorena toivoin työtä, jonka aikataulu olisi joustava. Taiteilijan työssä tällaista vapautta on, vapaus on suuri kannustin taitelijan työhön. Samalla joutuu myös sietämään epävarmuutta ja työasiat voivat pyöriä mielessä iltaisin. Vaikka tekisi hyvää taidetta, elämä ei välttämättä ole taloudellisesti turvattua.” 

Teokseen liittyvät tehtävät: 

1. Keskustelun tueksi

Mitä ajattelet teoksesta? Mitä teoksessa mielestäsi tapahtuu? Mitä aiheita teos käsittelee? Miltä kerronnan rytmi tuntuu? Millainen teoksen tunnelma on mielestäsi? Mitä teos voisi sanoa ihmisen luontosuhteesta? Mitä eri kulttuureita teos käsittelee? 

2. Oma versio kohtauksesta, mediataideteos

Mikä kohta tai kohtaus sinulla jäi teoksesta mieleen? Mitä siinä tapahtui? Mitä kaikkea tuohon kohtaukseen voisi liittyä? 

Suunnittele itse tai pienessä ryhmässä kohtaus, jossa teet oman version kyseisestä Helanderin teoksen kohtauksesta. Voit esimerkiksi ottaa omaan versioosi jonkin samantyylisen elementin, tunnelman tai tapahtuman kuin Helanderin teoksesta valitsemassasi kohtauksessa. Käykää yhdessä läpi kohtausversiot ja pohtikaa, miten ne muuttivat kohtausta ja mikä taas pysyi samana. Minkälainen omasta versiostasi tuli?

3. Taideteos, interventio

Helanderin teoksessa peitetään saamenpuvun huiveilla kyltti, jossa lukee ”Valtion maata”, miksi? Lopuksi tanssitaan eduskuntatalon portailla. Mihin se voisi mielestäsi liittyä? 

Taitelija on sanonut, että tämä teos on poliittinen, mutta siinä on myös muita tasoja. Voiko taiteella mielestäsi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin? 

Tee mediataideteos aiheesta, johon haluat vaikuttaa tai jota pidät tärkeänä. Tee itse tai pienen ryhmän kanssa taideteos, joka sisältää jonkinlaisen intervention, eli teon, jolla reagoit omaan ympäristöösi. Onko jokin omassa ympäristössäsi eriarvoistavaa? Entä onko jokin erityisen hyvin? Mitä haluaisit kommentoida tai mihin kiinnittää huomion? Kommenttisi voi olla esimerkiksi kyseenalaistava, uudelleen tulkitseva, kunnioittava, kannustava tai esiin nostava. Interventio voi olla vaikkapa pysähtyminen paikassa, laulun tai tanssin esittäminen, uuden nimen ehdottaminen paikalle. Se voi olla myös hiljaista puhetta tai paikan kuuntelua. Haluatko kritisoida julkiseen tilaan valittuja kuvia? Tai kannustaa paikallista toimintaa? Muistuttaa jonkin tietyn ryhmän oikeuksista tai historiasta? Tuoda esiin jotakin sinulle tärkeää asiaa, jonka koet saavan liian vähän huomiota? Voitte valita, miten suorasti tai epäsuorasti haluatte esittää viestinne teoksessa. Joskus jo tietyn paikan tai aiheen kuvaaminen voi olla interventio, teko, joka tuo huomion johonkin asiaan. 

4. Yhteiset äänet, ääni-improvisaatio

Tuottakaa yhdessä ääniä. Etsikää rauhallinen sisä- tai ulkotila. Ottakaa paikat, joissa voitte seistä, istua tai maata. Sulkekaa silmät. Alkakaa tuottaa ääniä.  Äänet voivat olla minkälaisia tahansa, voitte tutkia, minkälaisia ääniä pystytte muodostamaan. Kuunnelkaa myös muiden ääniä, voitte myös reagoida niihin. Minkälainen äänimaisemasta tuli? 

5. Siirtymä

Minkälaiset paikat ovat sinulle tärkeitä? Miksi?

Minkälaisten paikkojen muuttumisen huomaat herättävän keskustelua ympärilläsi tai mediassa? Mitkä paikat muuttuvat ilman julkista keskustelua? Keskustelkaa. 

Minkälaisissa paikoissa Helanderin teoksen alussa oltiin? Entä lopussa? Tee teos, jossa siirrytään tunnelmasta toiseen tai ympäristöstä toiseen. Voit kuvata ja äänittää mediataideteoksen tai valita jonkin muun tekniikan, esimerkiksi valokuvan, tekstin tai kuunnelman.

PS. Paikan teemaa voit jatkaa katsomalla Youtubesta Anneli Nygrenin teoksen Two Hundred Miles. Myös siinä paikalla on tärkeä osa.

6. Yhteinen luontoteos

”Saamelaisten vanhan hengellisyyden mukaan luonto on kaikissa olomuodoissaan elävä ja kaikilla olennoilla on sielu, myös kivillä. Ihminen on osa ympäristöään, eikä ympäristöä ole ymmärretty erillisenä kokonaisuutena.” (Ranta & Kanninen, 2019, s.87)

Minkälainen luonto on sinulle tuttua? Entä tärkeää? Maalatkaa ja piirtäkää joko omille papereille tai yhteiselle suurelle paperille. Yhteisellä paperilla voitte reagoida toistenne tekemiin kuviin, älkää kuitenkaan sotkeko toisten piirtämiä kuvia. 

Voitte myös jatkaa tehtävä keräämällä kaikilta yhden tai muutamia itselle tärkeään tai tuttuun luontoon liittyvän sanan. Kirjoittakaa sanat ylös isolle paperille tai verkkoalustalle yhteiseksi sana-asetelmaksi. 

7. Etiäisiä ja heikkoja signaaleja

Saamelaisten vanhaan hengellisyyteen kuuluvat luonnon monet asukkaat. Ihmisten ja eläinten lisäksi sieltä löytyy erilaisia uskomusolentoja tai kanssaeläjiä, esimerkiksi maahisia. Ajateltiin myös, että ihmisellä on monia sieluja, haltijasielu saattoi kertoa tulevasta tapahtumasta. ”Myös nykysaamelaiset tulkitsevat usein merkkejä ja enteitä ja puhuvat ovdašasista, etiäisistä.” (Ranta & Kanninen 2019. s.87) 

Tulevaisuuden tutkijat ovat tänä päivänä kiinnostuneita heikoista signaaleista. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan ensioireita muutoksista, jotka voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä (Sitra). Heikot signaalit voivat olla näkyvissä, mutta niiden huomaaminen voi vaatia erityistä kuuntelua. 

Mitä etiäisillä tarkoitetaan? Etsi tietoa myös heikoista signaaleista. Pohtikaa, voiko heikkoja signaaleja tai etiäisiä mielestänne huomata. Miksi heikot signaalit tai etiäiset voivat olla tärkeitä?  Mistä niitä voisi löytyä? Voisiko intuition käyttämistä mielestänne rinnastaa etiäisten kuunteluun? 

8. Sana saameksi

Ota selvää, miksi Suomen ja saamelaisten historian yhteydessä voidaan puhua kolonialismista. Entä mitä tarkoittaa dekolonisaatio?

Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Oletko tutustunut saamen kieliin esimerkiksi opinnoissasi? Opettele yksi sana saameksi! Sanoja löydät esim. täältä: http://sanosesaameksi.yle.fi