Azar Saiyar: Historia valuu kynsien alta (2016, kesto 7:20)

Ennen uskottiin, että vasenkätisyys altisti lapsen rikollisuudelle, tyhmyydelle, moraalittomuudelle. Siksi vasenkätisyyttä pyrittiin kitkemään lapsista erilaisin viritelmin. Väärää kättä käyttäviä rangaistiin. Historia valuu kynsien alta on videoteos vasemman käden ja ryhmään sopimattomien kehojen koulimisen historiasta ja kulttuurista.

Taiteilija kertoo: 

Teoksesta: ”Teos on lähtenyt liikkeelle henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Isäni oli vasenkätinen, mutta hänet pakotettiin koulussa kirjoittamaan oikealla kädellä. Lapseni tarttui alle kouluikäisenä piirtäessään kynään lähes aina vasurilla. Ei ollut selvää, kumpi käsi on vahvempi. Aloin lukea vasenkätisyydestä. Ajatus teoksesta tuli myöhemmin, vaikka teos ei omasta mielestäni kerro pelkästään vasenkätisyydestä, vaan yrityksistä sopeuttaa ihmisiä normeihin, normaaliin pyrkimisestä ja toisaalta myös uskomuksista, jotka sinnittelevät sukupolvesta toiseen. 

Tein ensin kuvamateriaalia. Etsin kuva-arkistossa aiheeseen liittyviä kuvia ja videoita. Löytyneistä kuvista sain ideoita siihen, mitä vielä kuvaisimme kuvaajan kanssa teokseen. Voice over -tekstin kirjoitin viimeisenä, vaikka tekstiä oli syntynyt pitkin matkaa. Puhujan näkökulman löytyminen oli tärkeä oivallus työssä. Lopuksi tein vielä töitä yhdessä äänisuunnittelijan ja musiikintekijän kanssa, oli kivaa tehdä yhteistyötä. On hienoa saada myös muiden näkemykset mukaan teokseen. ”

Opinnoista: ”Yläkoulussa olin kiinnostunut kirjoittamisesta; ajattelin, että musta tulee kirjailija tai käsikirjoittaja. En ajatellut tekeväni mitään kuvallista tulevaisuudessa. Tuntui, etten ole kovin hyvä kuvallisessa ilmaisussa, en ollut hyvä piirtäjä, enkä ajatellut, että voisin olla kuvataiteilija. Ehkä tämä on tuonut vapautta työskentelyyni. Elokuvat ja valokuvaus kiinnostivat jo silloin, ja myös yhteiskunnalliset asiat.”

Osallisuudesta: ”Eniten osallisuutta olen kokenut joissain aika avoimissa projekteissa, joissa pääsee heti itse tekemään ja suunnittelemaan, esimerkiksi vapaaehtoistöissä, joita olen tehnyt. Siinä voi päästä itse luomaan rakenteita ja toteuttamaan niitä sen sijaan, että menisi jonkun muun suunnittelemiin kuvioihin. Jos vaikka alkaa rakentaa jotakin toimintaa kaveriporukalla. 

Taiteilijan työstä: ”Taiteilijan työssä kivointa on vapaus, vaikka oikeastaan aina ei ole kovin vapaatakaan. Tykkään niistä hetkistä, kun voi mennä sellaisia asioita kohti, jotka kiinnostavat, ja perehtyä niihin eikä aina tiedä mitä on tulossa. Vapaus löytää uusia asioita, joita ei ole edes tiennyt etsivänsä. Tykkään myös epäsäännöllisestä työrytmistä, vaikka se tuokin vastuuta. On kyettävä seuraamaan omaa työskentelyä. 

En ajatellut, että minusta tulisi taiteilija, joten minulla ei ole myöskään ollut selkeitä odotuksia siitä, millaista tämä työ voisi olla. On pitänyt oppia, että taitelijan työtä tehdään usein erilaisella rytmillä ja logiikalla kuin montaa muuta työtä. Ajattelen, että sen arvoa ei lasketa työtunneissa, vaikka asiat eivät ilman tekemistä ja siihen käytettyä aikaa synny. 

Joskus tosi valmiin idean saa, kun käy kävelyllä. Joskus taas puurtaa vuosia ja joutuu silti hylkäämään idean. ”

Teokseen liittyvät tehtävät: 

1. Keskustelun tueksi

Minkälaisia tunteita teos herätti? Minkälaisiin paikkoihin ja tunnelmiin teos vie? Mitä aiheita se käsittelee? Millainen sen sanoma tai viesti voisi olla?

Teoksen kertoja sanoi ”We say ignorance is bliss and you want to ask them – to whom”, vapaasti suomennettuna ”me sanomme, että tietämättömyys on siunaus, ja sitä haluaa kysyä – kenelle?”. Mitä tämä voisi tarkoittaa? Mitä mieltä itse olet? Miksi voi olla tärkeää tietää, mitä joskus ennen on tapahtunut?

Teoksen kertoja kuvaa, miten jokin vanhanaikainen koulurangaistus, kuten oppilaan seisottaminen aasihattu päässä luokan nurkassa, tai lapanen, jolla estettiin kirjoittamasta vasemmalla kädellä, voi nykyhetkessä tuntua hurjalta, mutta joskus myös melko viattomalta ja jopa söpöltä. Tuleeko mieleesi jokin tapahtuma, joka nykyään tuntuu vaikkapa hassulta, vaikka ei alun perin sitä ollut? Entä jotain, mikä herättää ristiriitaisia tunteita?

2. Kenen koulu? Terveiset tulevaisuuden koululle

Koulujärjestelmäämme pidetään monella tapaa tasa-arvoisena tai tasa-arvoon pyrkivänä. Onko koulu, jota käyt tai jota olet joskus käynyt, mielestäsi tasa-arvoinen? Pohtikaa ensin pienissä ryhmissä ja sen jälkeen yhdessä keskustellen.

Kohdellaanko oppilaita yhdenvertaisesti? Kuunnellaanko koulussa kaikkia? Miten luokan tila tai äänitila jakautuu? Onko koulussa tilaa erilaisille tavoille olla mukana? Osallistuminen ei vielä välttämättä tarkoita osallisuutta, vaan eri ihmiset voivat osallistua eri tavoin. Osallisuuteen kuuluu mielekkään toiminnan löytäminen jokaiselle ja mielipiteiden kuuntelu yhteisiä sääntöjä kunnioittaen.

Miten kulttuurista moninaisuutta huomioidaan? Se, mihin kulttuuriin tai kulttuureihin kukakin identifioituu, ei ole kenenkään ulkonäöstä tai kielestä pääteltävissä, vaan merkittävää on se, miten ihminen itse kokee ja kertoo identiteettinsä.

Entä huomioidaanko puhuttelussa ja tiloissa sukupuolen moninaisuutta? Kaikki eivät esimerkiksi kuuluu tyttöihin tai poikiin. Samalla on oma valinta, mitä omasta identiteetistään haluaa kertoa muille.

Saavatko kaikki tuoda omaa mielipidettään tai ajatuksiaan näkyviin? Minkälaisiin valintoihin opinto-ohjauksessa kannustetaan?

Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää tulevaisuuden koululle? Mitä olisi otettava huomioon? Voitte vastata kirjoittaen tai taideteoksella. Voitte joko pohtia aihetta kokonaisuutena tai valita yhden rajatumman aiheen, johon keskitytte.

Voitte lähettää ideoitanne eteenpäin esimerkiksi koulun johtokuntaan, kaupungin- tai kunnanvaltuustoon tai opetusministerille. 

3. Ennen ja nyt – kuvapari 

Saiyar käytti teoksessaan arkistokuvia. Etsi vanha kuva, josta teet uuden version. Voit valita kuvan vapaan käytön kuva-arkistosta, omista tai esim. perheesi vanhoista kuvista. Kuvia löydät esim. osoitteista www.finna.fi, www.helsinkikuvia.fi, www.kuvakokoelmat.fi ja Yle Elävästä arkistosta. Tee kuvasta valokuvaamalla tai muulla tekniikalla uusi versio, jossa jollain tapaa jäljittelet alkuperäistä kuvaa. Voit esimerkiksi rakentaa kuvaan samanlaisen asetelman tai asennon kuin aikaisemmassa kuvassa. Voit myös lisätä kuvaan jotakin uutta. Nimeä kuvasi.

Tarkastelkaa yhdessä kuvapareja. Mikä valitsemassasi kuvassa kiinnosti sinua? Minkälainen kuvaparista tuli?

4. Väärinpäinpiirustus

Kokeile piirtää mallista eri kädellä kuin yleensä. Valitse kohteeksi ihminen, eläin tai paikka. Miltä piirtäminen tuntuu? Voit kokeilla piirtää myös peilin kautta katsoen, silmät kiinni tai yllättävässä asennossa, josta yletät esimerkiksi lattialle sijoitettuun paperiin. Tämän harjoituksen yksi tavoite on vapauttaa piirtämistä.

5. Tunteet ristiin, maalaus

Teoksen kertoja kuvaa, miten nykyhetkestä vanhan ajan koulun rangaistus, aasihatun pitäminen luokan nurkassa, tai lapanen, jolla estettiin kirjoittamasta vasemmalla kädellä voi tuntua melko viattomalta ja jopa söpöltä.

Mikä asia herättää sinussa ristiriitaisia tunteita? Voiko jokin olla esimerkiksi söpöä ja kammottavaa, tai vaikkapa ihanaa ja pelottavaa samaan aikaan? Tee maalaus, jossa esität jonkin aiheen niin, että se sisältää useampaa eri tunnetta tai tunnelmaa. Teos voi olla esimerkiksi samanaikaisesti ihana ja ällö tai pelottava ja kiva.

6. Hyppy eiliseen, haastattelu

Haastattele vanhempaa, isovanhempaa tai jotain toista sinua pitempään elänyttä ihmistä. Millaista oli ennen? Millaista oli vaikkapa kotona tai koulussa? Mitä harrastettiin? Mitä syötiin? Mistä haaveiltiin? Mikä oli tärkeää? Pohdi etukäteen, mitä haluat kysyä. Kirjoita haastattelun jälkeen lyhyesti ylös, mitä kuulit.

7. Uusi sanonta, kirjoitustehtävä

Teoksessa mainitaan sanonta ”ottaa lusikka kauniiseen käteen”. Mitä tällä voitaisiin tarkoittaa? Ota selvää, löydätkö sanonnan alkuperän.

Muistatko muita sanontoja tai sananlaskuja? Oletko kuullut esimerkiksi näitä:

”Ei omena kauas puusta putoa” / ”helppo nakki” / ”Kell’ onni on se onnen kätkeköön” / ”Varhainen lintu madon nappaa” / ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”

Voit etsiä vielä lisää. Millaisia ajatuksia sanontojen ja sananlaskujen taustalla voi olla?

Keksi oma sanontasi tai sananlaskusi! Usein sanonnat ja sananlaskut sisältävät esimerkiksi jonkinlaisen elämänohjeen tai pohdinnan siitä, miten asiat menevät. Tyyli on vapaa.

Kirjaa sanontasi tai sananlaskusi esimerkiksi paperille, kuvankäsittelyohjelmalla tietokoneelle tai puhelimeen, kankaalle tai ristipistona. Voit halutessasi koristella tekstiä.

Kootkaa sanonnat ja sananlaskut yhteen esimerkiksi seinälle. Minkälaisia ohjeita ja ajatuksia ne sisältävät? Pitäisikö niitä alkaa käyttää arkikielessä?

8. Oma uskomus

Teoksessa puhuttiin uskomuksista, joita vasenkätisyyteen on historiassa liitetty. Minkälaisissa paikoissa teosta oli kuvattu? Mihin kuvauspaikat liittyivät?

Minkälaisia uskomuksia voi omassa ympäristössäsi, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kohdata? Minkälaisista oman aikamme uskomuksista olet kuullut?

Kehitelkää leikkimielisesti oma uskomus. Uskomus saa olla hassu, mutta ei ketään muita loukkaava. Ideoikaa pienessä ryhmässä ja kirjoittakaa ideat ylös. Esitelkää ideat yhteisesti. Keskustelkaa, millaisia erilaisia uskomuksia löydätte? Miksi on tärkeää erottaa uskomus ja tieto toisistaan?

9. Kehorauha, juliste

Teoksessa puhuttiin siitä, miten ihmiskehoja on historiassa kontrolloitu. Kontrolloidaanko kehoja nykyaikana? Entä mitä tarkoittaa kehorauha? Ottakaa selvää. Tehkää aiheesta iskulause, kyltti tai juliste, jossa jollain tapaa kannustetaan kehorauhaan. Muotoilkaa teksti omin sanoin. Voitte myös piirtää.