Minä, Zlatan 2022. Nordisk Film.

Köyhyys vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin. Se vaikuttaa koulutukseen, työllistymiseen, asumiseen, terveyteen ja vapaa-aikaan. Vähävaraisella alueella asumisella on monia vaikutuksia alueen kasvuikäisiin nuoriin. Alueellinen köyhyys liittyy suuresti korkeampiin rikollislukuihin, heikoimpiin koulutussaavutuksiin ja terveysongelmiin. Köyhemmillä alueilla onkin lähes nelinkertainen määrä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia verrattuna varakkaimpiin alueisiin.

Tutkimukset (kuten Puronaho 2014 ja Vandermeerschen ym. 2016) ovat osoittaneet köyhyyden vaikuttavan suuresti ihmisten mahdollisuuksiin ja haluun harrastaa urheilua sekä lapsilla että aikuisilla. Köyhien alueiden asukkailla, erityisesti lapsilla, voi valitettavasti olla monia eri esteitä harrastaa, eikä kyse ole vain rahan puutteesta. Vähävaraisilla alueilla esiintyy paljon terveysongelmia, jotka puolestaan vaikuttavat kykyyn urheilla. Alueilla on myös vähemmän koulun ulkopuolisia, edullisia harrastusmahdollisuuksia, lisäksi katujen levottomuus tekee niistä huonoja paikkoja viettää aikaa ja harrastaa. Tämän lisäksi alueilla on vähemmän hoidettuja ulkoilualueita ja urheilupuistoja. Vähävaraisilla alueilla on myös vähemmän osaavaa henkilökuntaa kouluissa ja harrastusten parissa.
Urheilun harrastaminen ei myöskään ole halpaa, lapsen harrastus maksaa helposti tuhansia euroja ja kallistuu vuosi vuodelta. Suuri syy harrastamisen kalleuteen on myös vanhempien halu saada yhä parempaa toimintaa lapsilleen, halutaan entistä enemmän ja entistä parempaa. Harrastamisen hinta koostuu eri tekijöistä eri lajeissa, jossakin se on kalliit harjoitustilat ja/tai kalliit välineet, toisissa taas kallis ammattivalmennus. Harrastamisen kustannuksia nostavat myös vapaaehtoisten väheneminen seuratyössä sekä kausien pidentyminen ja turnausmatkojen lisääntyminen. Lisäksi monet seurat ovat rakentaneet hyviä omia harjoitustiloja, jotka parantavat harrastusoloja, mutta lisäävät vanhempien kustannuksia.

Pelkät lajin kustannukset ja ihmisten tulotasot eivät kuitenkaan täysin selitä miksi vähävaraisempien perheiden jäsenet harrastavat vähän. Monissa maissa eri seurat ja järjestöt tukevat varsinkin vähävaraisten lasten harrastustoiminta ja erityisesti amatööripohjainen harrastaminen on usein monissa seuroissa ilmaista. Yksi merkittävä syy on subjektiivinen vähävaraisuus, eli henkilön itsensä näkemys omasta varallisuudestaan. Vaikka urheilu useimmiten lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, voi se myös kasvattaa sitä. Moni pelkää oman heikomman ekonomisen asemansa näkyvän harrastamisessa eikä halua siksi harrastaa urheilua. Tämän vuoksi olisi tärkeää luoda kaikille turvallisia ja saavutettavia harrastusympäristöjä.

Kysymyksiä

1. Miten Zlatanin perheen sosioekonominen asema näkyi näkyi elokuvassa ja miten se vaikutti Zlatanin elämään?
   
   
2. Harrastatko sinä jotakin? Miten päädyit lajin pariin? Oletko ikinä miettinyt mitä lajin harrastaminen vaatii vanhemmiltasi?
   
   
3. Millainen on mielestäsi turvallinen paikka harrastaa kaikille?
   
   
4. Millaisia mahdollisuuksia ja paikkoja kotiseuduillasi on harrastaa? Mitä ajattelet niistä? Ovatko ne mielestäsi avoimia kaikille?
   

Lähteet:

YLE uutiset: Lapsen urheiluharrastus voi maksaa uuden auton verran – syy hintojen räjähdykseen on myös vanhemmissa

Sport and poverty: Being poor, being benched? Sports participation and opportunities for people in poverty: in search of an inclusive policy. Vandermeerschen ym. KU Leuven 2016.

Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Kari Puronaho. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5