keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

 
1. Tehtäväksi ennen elokuvan katsomista


a. Keskustelkaa yhdessä merestä. Mitä tiedätte meristä? Värit, haju, maku, koko, äänet, lämpötila.

b. Kuunnelkaa meren ääniä silmät kiinni. Opettaja voi johdatella mielikuvamatkalle meren rantaan kertomalla ja kysymällä kysymyksiä; kuten mitä löydän jalkojeni juuresta, mitä näen rantavedessä, mikä siintää horisontissa tai mitä huomaan taivalla? Kuinka aallot kuljettavat pientä venettä merellä?
(Sopivia kuuntelukatkelmia äänimaailmaan on mm. seuraavilla äänitteillä: Kuinka soikaan sininen. Taiteen monet kasvot esi- ja alkuopetuksessa –kansiosta. WSOY 2005; CD2 esim. Nro12 Vesi piirtää hiekkaan ja nro13 Levolliset mainingit.


Jos musiikkiluokassa on Ocean drum –merirumpu, kokeilkaa ja kuunnelkaa, millaista meren kohinaa sillä voi tuottaa. Voitte myös kokeilla, millaiselta kuulostaa kehärumpu, jonka sisälle laitetaan viljaa, riisiä tai erilaisia kuulia.
Keskustelkaa, millainen meri on eri vuorokauden- tai vuodenaikana? Millainen meri on Suomessa? Millaisia ovat valtameret? Minkä nimisiä meriä on olemassa? Oletteko uineet meressä tai matkustaneet merellä? Millaisia merikasveja ja -eläimiä tiedätte olevan olemassa?


c. Kuunnelkaa Camille Saint-Saënsin Eläinten karnevaaleista osa Akvaario. Millaisen näkymän merestä musiikki loihtii eteenne. Miettikää, millainen mielikuva vedenpinnanalaisesta maailmasta, teille syntyy kuulemanne musiikin perusteella.
Mitä näette sukeltaessanne merenpinnan alle? Minkä väristä ympärillänne on?
Millaisia ääniä kuulette? Sukellusmatkalla opettaja voi johdatella oppilaat myös mielikuvituksen ja fantasian merimaailmaan.
Keksikää pareittain, miten liikkuisivat kalat, merenneidot, meduusat, merihirviöt, meritähdet tai merileijonat.

d. Rentoutukaa lopuksi kuuntelemalla meren ääniä. Avatkaa meren tuomia mielikuvia kirjoittamalla tai piirtämällä ja maalaamalla.     

 

2.  Miyazakin meri


a. Millainen elokuvan meri on? Miltä se näyttää tai kuulostaa eri sääolosuhteiden tai vuorokauden aikojen vallitessa? Miltä meri voi tuoksua tai haista? Millainen sen liike on? Minkä värinen se on?
Katsokaa meren värejä elokuvan kotisivuilta: http://www.ponyo.fi/


b. Muistelkaa yhdessä, millainen on merenalainen maailma elokuvassa. Katsokaa myös elokuvan kotisivuilta kuvia aiheesta. Kotisivujen lisäksi voi kuvia hakea googlesta hakusanalla kuvia Ponyosta. Maalatkaa isolle taustalle yhteinen meren pohja kasveineen, kivineen yms.
Kukin oppilas saa maalata kaloja ym. merieläimiä ja kambrikauden olentoja elokuvan tyyliin. Kuvat leikataan irti ja kiinnitetään yhteiseen taustamaisemaan.

Kambrikausi
Kambrikausi alkoi jääkauden päättyessä. Aikaa elettiin 542 – 490 miljoonaa vuotta sitten. Merenpinnan arvellaan silloin olleen korkealla, eikä maaeläimiä vielä ollut. Meressä tyypillisimpiä olivat monisoluiset kuorelliset selkärangattomat eläimet, kuten molukkirapumaiset trilobiitit, jotka muistuttivat siiroja ja niitä oli erikokoisia. Nilviäisillä oli lonkeropää, kuten mustekaloilla. Simpukoita ja äyriäisiä oli myös runsaasti. Suurimpia eläimiä olivat katkarapumaiset ja rauskun muotoiset Anomalocariset. Ankeriasmaisen selkäjänteisen Pikaian arvellaan olevan selkärankaisten esi-isä.
(Lähde: wikipedia/kambrikausi)


c. Leikkejä
Merikäärmehippa
Hippa lähtee ajamaan salissa takaa muita. Kun hän saa jonkun kiinni, he alkavat käsi kädessä pyydystää muita. Käärmeen pituus vain pitenee, kun leikki etenee.


Kuka pelkää merihirviötä
Yksi leikkijöistä on merihirviö, kiinniottaja. Hän seisoo keskellä salia viivalla. Muut leikkijät seisovat salin toisella laidalla. Merihirviö huutaa: Kuka pelkää merihirviötä! Leikkijät lähtevät juoksemaan kiireesti salin toiseen päähän. Ne, jotka jäävät kiinni, muuttuvat myös merihirviöiksi ja uuden huudon kajahtaessa alkavat pyydystää muita.

 

3. Aaltojen matkassa
“Myrskyävät aallot vyöryvät kuin valtavat kalat, vaikka tarinan aikuiset näkevät niissä vain vesimassoja. Aaltoja on tuskin kuvattu näin hurjasti sitten Hokusain legendaaristen puupiirrosten.” (Mika Siltala. http://www.hiff.fi)


Sana tsunami tulee japanin kielestä (津波 tsunami, hyökyaalto), sanoista, Tsu = satama, nami = aalto, eli satama-aalto. (Lähde: wikipedia)


Katsushika Hokusai on tunnetuin japanilainen ukiyo-e-puupiirrostaiteilija. Hänen syntymäajasta ei ole tarkkaa tietoa. Se sijoittuu lokakuun 9. ja marraskuun 8. päivän välille vuonna 1760 Edossa, joka on nykyisin Tokio. Hän kuoli 10. toukokuuta 1849.
Maineikkaimmat taideteoksensa Hokusai loi 1810-luvulta alkaen. Niistä laajin oli viidentoista kirjan kuvakokoelma 'Hokusai Manga'. Hän teki mieluummin koristeellisia ja abstrakteja töitä kuin realistisia. Hän oli myös taitava piirtäjä ja maalari.
Hokusaista kerrotaan, että hän aloitti piirtämisen kuusi-vuotiaana. Omasta mielestään hän osasi piirtää eläimiä ja kasveja hyvin vasta 60-vuotiaana. Toisessa yhteydessä hän arveli, ettei ollut saanut aikaan mitään kelvollista ennen kuin 70-vuotiaana.


Nimitys ukiyo-e (kelluvan maailman kuvat) viittaa sekä tekniikkaan että aihevalikoimaan. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle Japanissa yleinen ukiyo-e-kuva toteutettiin taiteilijan, kaivertajan ja painajan yhteistyönä. Ensin taiteilija maalasi kuvan ohuelle paperiarkille joka liimattiin puulevylle. Sitten kaivertajat leikkasivat kuvan piirustusten mukaan puuhun. Ensimmäisessä vedoksessa käytettiin pelkästään mustaa väriä.
Sitten taiteilija väritti vedoksen käsin. Tämän jälkeen tehtiin lisää painolaattoja, yksi kutakin kuvan osaväriä varten. Sitten värit painettiin erikseen paperille. Osavärejä saattoi olla jopa kaksitoista. Painotyö oli tarkkaa, sillä jokaisen värin oli osuttava kohdalleen. Toisinaan kuva painettiin yhdellä värillä ja värjättiin käsin. Hokusai julkaisi kuvasarjoja muun muassa japanilaisista silloista, saarista ja vesiputouksista.
Näkymiä Fuji-vuorelle, Hokusai toteutti kahtena sarjana. Ensimmäinen oli sadan näkymän sarja, mutta maineikkaampi on suurikokoisin ja värikkäin kuvin toteutettu 36 näkymää Fuji-vuorelle. Sarjaan lisättiin myöhemmin vielä kymmenen kuvaa.
Yksi tunnetuimmista töistä on Kanagawan suuri aalto, sarjasta 36 näkymää Fuji-vuorelle (1823-1829).
(Lähde Wikipedia ja Wendy ja Jack Richadson: ”Vesi kuvataiteessa.”)


a. Tarkastelkaa yhdessä Hokusain teosta Kanagawan suuresta aallosta täältä.
Kuvassa uhkaava suuri aalto kaareutuu pienten veneiden ylle. Tummat värit ja valkoisena kuohuvat vaahtopäät kellertävää taivasta vasten tekevät aallosta pelottavan. Mahtava Fuji-vuorikin näyttää pieneltä aaltojen lonkeroiden keskellä.
Opettaja kiinnittää oppilaiden huomiota kuvan eri osiin, rakenteeseen ja sisältöön, esittämällä kysymyksiä:
Esim. Mitä näette kuvan etuosassa tai taka-alalla? Mitä värejä kuvassa on? Millainen tunnelma kuvassa on? Onko kuvassa liikettä, millaista ja mihin suuntaan? Mitä kuva esittää? Keitä kuvassa on kuvattuna? Mitä tapahtuu kuvassa olevan hetken jälkeen? jne.


b. Poimikaa elokuvan kotisivuilta kuva Miyazakin aalloista. Tarkastelkaa kuvaa samaan tapaan kuin edellisessä. Vertailkaa, mitä yhteistä tai erilaista Hokusain ja Miyazakin aalloilla on? Millaisia omia mielikuvia ja mielleyhtymiä teille syntyi hurjia aaltoja katsellessanne? Tehkää omia aaltopiirroksia tai maalauksia liiduilla ja maalaamalla. Valitkaa värit elokuvan aaltojen tai Hokusain kuvan aaltojen tapaan.


c. Ponyon ja Sōsuken merimatka Ponyon taikavoimin suurentamalla kynttiläveneellä.
Muistelkaa lasten matkaa elokuvassa. Mitä lapset kohtaavat merimatkallaan? Millaiselta maailma näyttää?
Keksikää yhteinen seikkailu. Valitkaa joku lelu, jolla lähdette mielikuvitusmatkalle Sōsuken ja Ponyon tavalla. Miettikää aluksi suurennatteko lelun vai pienennättekö itsenne matkaa varten.
Kirjoittakaa yhteinen seikkailutarina. Kaikki saavat keksiä ja kertoa pienen pätkän tarinaa, jonka aikuinen kirjoittaa muistiin.