keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

TORPPARILAITOS

 

  • Koskelan Jussi oli torppari eli vuokraviljelijä.

    • Miten Jussi maksoi vuokran?
    • Kuka omisti torpan maat?
    • Mainitse muita Pentinkulman torppareita.
    • Mistä asioista näkyi, että torpparin asema oli aika epävarma?
  • Miten torpassa elettiin?

    • Mitä syötiin, miten pukeuduttiin, millaisia huonekaluja ja käyttöesineitä torpassa oli?
    • Vertaa pappilaan ja/tai kartanoon. Mitä eroja löydät?

Tietoa torpparilaitoksesta:

 

MAATALOUSTYÖ

 

  • Millaisia työvälineitä Koskelan Jussi ja muut pentinkulmalaiset käyttivät?
  • Mitkä työt kuuluivat naisille, mitkä puolestaan miehille?

 

YHTEISKUNTA

 

  • Selitä käsitteet sääty-yhteiskunta ja luokkayhteiskunta.
  • Mihin eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvia ihmisiä Pentinkulmalla asui? Miten eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvat ihmiset suhtautuivat toisiinsa? Valitse muutama kohtaus elokuvasta, joissa mielestäsi näkyi selvästi yhteiskunnallisen aseman vaikutus ihmisten kanssakäymisessä.
  • Suomessa toteutettiin eduskuntauudistus vuonna 1906.

    • Mitä uudistus sisälsi?
    • Ketkä saivat äänioikeuden?
    • Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907. Mikä puolue voitti vaalit?
    • Tutki vaalituloksia ja selvitä miten vuoden 1917 vaalitulos vaikutti sosialistien toimintaan.
  • Laadi aikasuora keskeisistä historian tapahtumista elokuvan ajalta (1880 –luvulta vuoden 1918 loppuun). Valitse kaksi aikasuoraan merkitsemääsi tapahtumaa ja kerro miten tapahtumat vaikuttivat elämään Pentinkulmalla.

 

PENTINKULMAN NAISET

 

  • Kerro:

    • Millainen naisen asema oli? (Vertaa nykypäivään.)
    • Millaisia töitä naiset tekivät?
  • Selvitä keitä olivat fennomaanit.

    • Kirkkoherran rouva Ellen Salpakari oli fennomaani. Miten se näkyi hänen toiminnassaan ja mielipiteissään?
    • Rouva Salpakari keräsi Pentinkulmalla nimiä suureen adressiin.
    • Miksi nimiä kerättiin?
    • Kenelle adressi piti toimittaa?
    • Täyttikö adressi tavoitteensa?
    • Miten pentinkulmalaiset suhtautuivat asiaan?

 

TYÖVÄENLIIKE

 

  • Pentinkulmalle perustettiin työväenyhdistys.

    • Keitä yhdistykseen kuului?
    • Mitä asioita yhdistys ajoi?
    • Millaisia tunnuksia yhdistyksellä oli?
    • Miten yhdistys toimi

      • Laurilan Anttoon häädön yhteydessä?
      • lakon aikana?
  • Selvitä miksi työväenliike sai Suomessa paljon kannatusta myös maaseudulla.

 

SISÄLLISSOTA

Sisällissodassa molempien, niin punaisten kuin valkoistenkin joukot koostuivat tavallisista miehistä. Ainoat järjestäytyneet sotajoukot olivat maassa vielä olevat venäläiset sotilaat ja Saksassa koulutuksen saaneet 2000 suomalaista jääkäriä, joista suurin osa taisteli valkoisten puolella. Valkoiset saavat apua myös saksalaisilta joukoilta joita kutsutaan Suomeen.

Sisällissodassa tapettiin enemmän ihmisiä sotatapahtumien ulkopuolella, kuin varsinaisissa taisteluissa. Sisällissodan aikana lähes 37 000 ihmistä sai surmansa, heistä runsas 9000 kaatui taisteluissa.

Punainen terrori vaati uhrinsa, mutta suhteessa siihen valkoinen terrori oli moninkertainen. Vankileireillä oli enimmillään 74 000 ihmistä. Paljon ihmisiä kuoli nälkään ja sairauksiin, mutta paljon myös teloitettiin pikaisten kenttäoikeuksien päätöksellä. Osa haettiin kotikylään ja tuomittiin siellä. Osa myös haettiin takaisin töihin, sillä talon työt eivät sujuneet ilman tiettyjä miehiä.

Leirejä oli aluksi 26 ympäri maata ja niillä oli myös huomattavan paljon naisia. Vangitsemisen syyksi riitti kuuluminen työväenyhdistykseen, vaikkei kaartiin olisi osallistunutkaan. Naisilla siihen riitti housujen käyttäminen.

Oikeudenkäyntejä ei ohjannut laki, niitä ohjasi viha ja kauna, sekä kosto. Kenttätuomioistuimet kiellettiin ensimmäisen kerran jo helmikuussa, mutta kieltoa ei noudatettu. Toisen kerran Mannerheim kielsi pikaoikeudet toukokuun puolivälissä, mutta joukkohaudat olivat jo ehtineet täyttyä. Myös Englanti puuttui asiaan. (Teksti: Heidi Järvinen)

 

  • Kerro:

    • Keitä Pentinkulmalta lähti sotaan punaisten puolelle? Entä valkoisten?
    • Miten joukot olivat varustautuneet?
    • Mitä syitä voi löytää punaisten tappiolle?
    • Miksi Akseli ja monet muut eivät häviön hetkellä palanneet koteihinsa? Minne he pyrkivät?
    • Mitä Akselille lopulta tapahtui? Entä Aleksille ja Akustille?
    • Pohdi räätäli Halmeen kohtaloa. Miten hän suhtautui sotaan? Miksi hänet ammuttiin?
    • Kuvaile oloja vankileirillä.
    • Miten sota näkyi Pentinkulmalla vielä punaisten antautumisen jälkeenkin?
  • Selvitä:

    • Mitä eri nimityksiä sodasta on käytetty?
    • Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan punaisesta ja valkoisesta terrorista?
    • Mikä oli naisten rooli sodassa?
    • Miltä maalta valkoiset saivat apua, entä punaiset?
    • Kuinka paljon sota vaati uhreja?
    • Miten hävinneisiin suhtauduttiin?
  • Miksi Ilmari Salpakari lähti Saksaan vuonna 1915?
  • Selvitä keitä olivat jääkärit?
  • Mikä oli heidän roolinsa Suomen sisällissodassa?
  • Selvitä mitä kotiseudullasi tapahtui sisällissodan aikana.

Muistitietoa sisällissodasta

Sisällissodan arvet eivät ole vieläkään täysin arpeutuneet. Aluksi kaikki sodasta kirjoitettu oli voittajan eli valkoisten kirjoittamaa ja sodan aikana tietysti molemmin puolista propagandaa. Vallitsi ns. vapaussota-kirjallisuuden aika. Väkivallanteot selitettiin vastustajien tekemiksi. Vasta 1960-luvulla saatiin esille hävinneenkin osapuolen tarina. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian toinen osa aloitti julkisen keskustelun. Eri arkistot ryhtyivät keräämään vuosien 1917-1918 muistitietoa. Mukana olivat kansanarkisto, työväenarkisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto. Alkanut julkinen keskustelu ja arkistoihin kertynyt materiaali tavallaan pakottivat akateemisen tutkimuksen mukaan.

Vasta vuoden 1960 jälkeen on siis ilmestynyt ensimmäisiä puolueettomia tutkimuksia. Ensimmäistä kertaa pyrittiin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Apunen Osmo, Rajamaasta tasavallaksi. Teoksissa: Suomi 75, Itsenäisen Suomen historia osa 1, 1993 ja Suomen historia, osa 6, 1987. Ulla-Maija Peltonen on kirjoissaan Punakapinan muistot ja Muistin paikat käsitellyt sisällissodan muistitietoa. Kirjan Muistin paikat lopussa on myös luettelo hautapaikoista ja muistomerkeistä. Niitäkään ei aluksi ollut kuin voittajien puolella. Aluksi jouduttiin oman hengen uhalla etsimään omia läheisiään joukkohaudoista, jotta heidät voitaisiin haudata kunniallisesti. Osan kohtalo ei koskaan ole selvinnyt, tai vasta vuosien jälkeen on pidetty siunaustilaisuuksia joukkohaudoilla. Vasta talvisodan jälkeen koettiin kansan yhdistyneen niin, että punaisillekin voitiin pystyttää muistomerkkejä. (Teksti: Heidi Järvinen)

  • http://agricola.utu.fi
  • http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota

 

  • Onko oman sukunne keskuudessa muistitietoa sisällissodasta? Haastatelkaa esimerkiksi isovanhempianne aiheesta.

 

Lähdeaineistoa tehtäviin:

  • Zetterberg Seppo (toim.), Suomen historian Pikkujättiläinen 2003.
  • Meinander Henrik, Suomen historia, 2006.
  • Tarkka Jukka, Tiitta Allan, Itsenäinen Suomi, 90 vuotta kansakunnan elämästä, 2007.