Tehtävät 9. luokille
Toteutus: Terhi Sammalmaa ja Kati Kivistö / Virt@3
Tehty Keski-Suomen elokuvakeskuksen järjestämää koululaisten elokuvatapahtuma Hurmosta varten.
Ennakkotehtäviä
1. Tutustutaan ryhmissä Interpedian toimintaan ja mietitään seuraavia kysymyksiä:
a) Mitä adoptiolla tarkoitetaan?
b) Millaisia kulttuurisia ristiriitoja Suomeen adoptoidut lapset voivat kohdata?
c) Miksi oman kulttuuritaustan tunteminen on jokaiselle ihmiselle tärkeää?
2. Tutustutaan ryhmissä dokumenttielokuvaan esim. KAVIn Elokuvapolku-palvelussa. Käydään läpi dokumenttielokuvan erityispiirteitä. Mietitään mitä asioita dokumenttielokuvan ohjaaja joutuu selvittämään ja pohtimaan ennen kuin lähtee tekemään dokumenttielokuvaa todellisista ihmisistä. Millaisia vastuita dokumenttielokuvan tekijällä on? Mitä asioita Palnan tytärten ohjaaja on mahdollisesti joutunut pohtimaan ja arvioimaan elokuvaa tehdessään? Millaisia rajauksia ja valintoja hän on tehnyt?
Tehtävä: Mandala
Kesto: 1-3 x 45 min.
Materiaalit: Valkoista piirustuspaperia tai kartonkia (koko mielellään A3 tai suurempi), piirustusvälineet luonnosteluun ja rajauksiin (esim. lyijykynä ja tussi), jotkin värit (esim. puuvärit, vahaliidut, vesivärit tai akryylimaalit), harppi (tai muu ympyrän piirtämistä helpottava väline), halutessa myös erilaisia kollaasi materiaaleja (silkkipaperia, pahvia, valokuvia, pieniä esineitä, kankaita tms.)
Tehtävän pohjustus: Tehtävän pohjustusta ja ideointia auttavana materiaalina toimivat nuorten ennakkotehtävänä kirjoittamat tekstit sekä niihin liittyneet kysymykset. Pohjustuksen voi aloittaa pohtimalla kysymyksiä elokuvan päähenkilön 6-vuotiaan Devin kautta. Kuka ja millainen hän oli elokuvan perusteella? Voitte myös pohtia, millaisia värejä elokuvassa käytettiin ja miksi?
Seuraavaksi nuorten tehtävänä on toteuttaa omaa identiteettiään kuvaava mandala, jossa käytetään jokaisen kirjoitelmassaan mainitsemia teemoja sekä värejä. Opettaja voi esitellä mandaloiden sisältöä sekä mallikuvia tehtävän aluksi. Mandalat toteutetaan opettajan valitsemalla tekniikalla piirtäen, maalaten tai vaikka kollaasina (jossa voidaan käyttää esim. oppilaiden omia valokuvia myös materiaalina). Mandala voidaan toteuttaa sekä esittäviä kuvia käyttäen että ei-esittävänä ornamenttina. Tärkeintä on että keskustaan oppilas sijoittaa itselleen tärkeimmän asian, jota ympäröivät suurenevissa kehissä hänen elämänsä ja identiteettinsä muut osa-alueet ”tärkeysjärjestyksessä”. Tavoitteena on että jokainen oppilas toteuttaa yksilöllisesti identiteettiään kuvaavan mandalan, jossa mallikuvien mukaisesti teemat on kuvattu ympyrän muodossa.
Mandalat asetetaan seinälle niiden valmistuttua ja keskustellaan yhdessä, miten ne kuvaavat oppilaiden identiteettejä. Voidaan myös pohtia miten nähty elokuva vaikutti mandaloiden tekoon? Opettaja voi käyttää tekniikasta ja oppilaiden innostuksesta riippuen 1-3 oppituntia tehtävän toteuttamiseen.
| Tietoa Mandalasta: |
| Mandala on ympyrän muotoon tehty kuvio, joka kuvaa kosmosta symbolisesti tai metafyysisesti. Sana mandala on sanskritin kieltä, ja tarkoittaa ympyrää, keskusta tai yhteyttä. Mandaloita on tehty monissa kulttuureissa, mutta tunnetuimpia ovat buddhalaisten ja hindujen mandalat. Myös Amerikan alkuperäiskansat ovat tehneet mandaloita ja kristillisen kulttuurin mandaloita ovat romaanisten ja goottilaisten kirkkojen ruusuikkunat. Pyöreät labyrintit ovat myös mandaloita.
Yleisimmin mandalaa käytetään meditaation tukena, jonka vuoksi se edustaa myös valaistumisen symbolia. Uskonnollisen mandalan keskipisteenä on elämänkukan symboli, joka kuvastaa koko maailmankaikkeutta ja sen syntyä. Tiibetiläisessä vajrayana-buddhalaisuudessa mandalat tehdään värjätystä hiekasta uskonnollisen rituaalin osana ja ne tuhotaan rituaalin jälkeen. Mandalan teon tarkoituksena on eheyttää ja tasapainottaa ihminen kokonaisuutena. |
Kuvia erilaisista mandaloista:
|
