LIITE 1: Käsitteet haltuun – Lapin sanastoa
- aapa – suuri puuton suo
- aihki – iso tuuhea petäjä
- autto – nuorta koivua kasvava vedenrantaniitty
- eno – iso, vuolas joki
- etiäiset – ennusmerkit
- huilata – juosta, virrata
- häätyä – täytyä
- jänkä – räme
- juovattaa – noudatella jälkiä, seurata
- kaarnikka – variksenmarja
- kaltio – lähde, hete
- kartano – piha
- kaamos – sydäntalven auringoton aika
- kaira – jokien välinen erämaa
- keino – tie
- kero – pyöreälakinen, paljas, laaja tunturilaki
- kuolpuna – hiekkapohjainen jäkäläkangas
- kiehiset – vuoltu tervassytyke
- kiveliö – suuri, asumaton erämaa
- kuksa – pahkakuppi
- kuru – tunturirotko
- kurjenpuola – karpalo
- kuukkeli – kuusakannärhi
- kätkä – ahma
- köngäs – äkkijyrkkä vesiputous
- leuku – iso lapinpuukko
- lompolo – lampi, jokilaajentuma
- luppo – naava
- luppokausi – joutoaika
- mukka – joen mutka
- muotka – kapea kannas, kahden vesistön välillä
- murku – sumu tunturissa
- naappu – pahkakauha
- niesta – eväs, ruoka
- nili – patsasaitta
- niva – joen lyhyt virtapaikka, ei koski
- nokko – kylliksi
- oaivi – pyöreälakinen tunturi
- outa – metsämaa (tunturin vastakohta)
- pahta – jyrkkä kallioseinä
- paljakka – paljaslakinen tunturialue
- palsa – korkea, kesälläkin sulamaton turvekumpu suolla
- panka – poron päitset
- pounikko – iso jänkämätäs
- pulju – hiekkakumpu
- rankinen – "teltta", sääskensuoja nukkuessa
- rakka – kivikko, louhikko
- rova – kivikkoinen vaara
- siljo – kotikenttä, pihamaa
- taivaanvalkeat – revontulet
- vuopio – joen syvä lähdeke
- vuotso – kapea, pitkä suoalue
- väärti – ystävä
Lähde: www.tunturiin.fi/pohjoisensanastoa
© Koulukino 2024
