keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Storyboard eli kuvakäsikirjoitus

Kuvakäsikirjoitus perustuu käsikirjoitukseen ja esittelee mitä, missä ja milloin tapahtuu, mitä kuvassa näkyy sekä mitä ääniä kohtauksessa kuuluu. Lisää tietoa kuvakäsikirjoituksista voi etsiä Elokuvantaju-aineistosta. Kuvakokojen esimerkkikuvat löydät mm. YLEn Mediakompassista.

Kuvakoot Vastaavat lyhenteet

Yleiskuva

Yleiskuvassa esitellään usein elokuvan alkutilannetta, tapahtumapaikkaa ja henkilöitä. Yleiskuvassa voi tapahtua useita asioita samanaikaisesti ja katsoja voi itse valita mitä tilannetta hän seuraa, mutta häneltä voi myös jäädä huomaamatta joitakin tärkeitä yksityiskohtia, jonka takia yleiskuvan käyttö on aina oltava harkittua. 

YK

Laaja kokokuva

Kokokuvassa voi kuvailla yhtä henkilöä yksityiskohtaisemmin kuin yleiskuvassa. Kuvassa voidaan esitellä henkilön vaatetusta, varusteita tai tilanteen tapahtumia. 

LKK
Laaja puolikuva LPK

Puolikuva

Puolikuvaa käytetään tavallisimmin tarinan kerronnassa. Kuvakoko sopii hyvin kuvattaessa esim. näyttelijöiden keskustelua tai haastatteluita. 

PK
Puolilähikuva PLK

Lähikuva

Lähikuvassa on mahdollista painottaa yksityiskohtia. Sitä käytetään tehokeinona korostamaan jotakin erityistä tunnelmaa. Jos sitä käytetään liian kauan ja liian usein, sen teho hiipuu ja se muuttuu ikäväksi ja rasittavaksi tehokeinoksi. 

LK

Erikoislähikuva

Erikoislähikuvaa käytetään kuten lähikuvaa, mutta se on vielä voimakkaampi tehokeino. Keino on tehokas esim. kauhufilmeissä. 

ELK
Joskus kuvista käytetään myös yksinkertaisempaa kuvakokojärjestelmää: yleiskuva, puolikuva, lähikuva, erikoislähikuva  

Lähteet: http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali, Ett utbildningskompendium för lärare och elever. Framtaget under projektet Filmens Väg i Skolan. Av Jon Rudberg Att berätta med film Svenska Filminstitutet&Kultur Malmö 2000

 

Kuvakäsikirjoituksen piirtäminen

Keksikää lyhyt oma tarina tai käyttäkää ja muunnelkaa seuraavaa melko yksinkertaista esimerkkiä: Poika kulkee kadulla ja kaivaa banaanin laukustaan. Poika popsii banaania. Poika heittää kuoren maahan. Vastaan astelee mies. Mies liukastuu banaanikuoreen ja kaatuu maahan. Poika säikähtää. Mies kömpii pystyyn. Mies jatkaa matkaansa. Tarina jaetaan kymmeneen osaan. Jos kaikki ryhmät piirtävät kuvakäsikirjoituksen samasta tarinasta, voidaan vertailla erilaisia ratkaisuja.

Tekstistä kuvakerrontaan ja takaisin

a. Leikatkaa lehdistä kymmenen kuvan sarjoja. Asetelkaa ne haluamaanne järjestykseen. Kertokaa ja kirjoittakaa niiden avulla tarinoita.

b. Tutustukaa Philip Pullmanin Universumin tomu -trilogian toiseen ja kolmanteen osaan Salaperäinen veitsi ja Maaginen kaukoputki. Valitkaa kirjoista jokin kohtaus, johon suunnittelette pienryhmissä muutaman kuvan kuvakäsikirjoituksen. Miettikää, millaisia kuvakokoja käytätte. Mitä haluatte kuvakoon valinnalla korostaa tai esittää? Kuvakokoja suunniteltaessa kannattaa muistaa, että jos siirrytään esim. yleiskuvasta, jossa on paljon ihmisiä ja tapahtumia suoraan lähikuvaan esim. silmään, korvaan tms., voi katsojalla olla vaikeuksia tietää kenestä henkilöstä kuvassa on kysymys. Kannattaa siis käyttää välissä muitakin kuvakokoja, kuten kokokuvaa ja puolilähikuvaa.