keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Islam on maailmanlaajuinen uskonto; sen piiriin kuuluu viidennes maapallon asukkaista, yli miljardi ihmistä. Se on levinnyt kaikkiin maanosiin ja lomittunut yhteen monien paikallisten kulttuurien kanssa. Länsi-Euroopassa elää noin 21 miljoonaa muslimia, Suomessa heitä on noin 20 000. Lähde: http://www.nba.fi

a) Selvittäkää, mitä tarkoittavat Allah, Koraani, suura umma, minareetti, Kaaba, Medinan moskeija. Mitkä ovat islamilaisuuden viisi peruspilaria? Kuka oli Muhammed? Hakekaa tietoa hänen henkilöhistoriastaan. Mitä uutisissa on kerrottu Muhammedista ja häneen liittyvistä asioista viime aikoina? Muhammed esitetään iranilaisessa kuvataiteessa symbolisesti liekkinä tai kasvot hunnutettuina. Muualla profeetta Muhammedia ei yleensä kuvata. Islamin suhtautuminen elävän kuvaamiseen Islamin pyhä kirja Koraani kieltää ainoastaan kulttipatsaat, muttei mainitse kuvia. Kuvaan kielteisesti suhtautuvia kertomuksia on sen sijaan islamin perimätiedossa. Syynä on ollut halu sanoutua irti kristinuskosta ja sen kuvista. Uskonnollisten kuvien, kuten ikonien tekeminen samastettiin niiden palvontaan. Islamin mukaan ihminen ei myöskään voi kilpailla Jumalan kanssa luomalla kuvia elävistä olennoista. Jopa varhaiset arabialaiset rahat lyötiin ilman hallitsijan kuvaa. Kuvakieltoa onkin noudatettu pääasiassa sakraalissa taiteessa. Muissa yhteyksissä elävän olennon kuvaamiseen ei ole mitään estettä, joten passikuvia otetaan ja muslimien kotialbumeissa on hää- ja perhekuvia sekä kuvia lomamatkoista, kuten missä muualla tahansa. Myös oppi- ja tietokirjoissa on kuvia, erityisesti lääke- ja luonnontieteellisissä kirjoissa. Samoin yksityiskotien käyttöesineissä, esimerkiksi matoissa ja koriste-esineissä on ihmisaiheita – ei kuitenkaan rukousmatoissa. Myös ihaillut islamilaiset johtajat, elokuvatähdet ja laulajat voidaan esittää kuvissa, usein naiivistisella tavalla kiiltokuvamaisiksi retusoituina. Lähde: Islamilainen ornamenttitaide Susanne Dahlgren, Helena Hallenberg, Ulla Kostiainen

b) Missä päin seuraavat islamilaisuuden suuntaukset vaikuttavat; sunna, shiia, suufi? Mitä eroa suuntauksilla on keskenään? Mitä tarkoittavat fundamentalismi, jihad, fatwa, salat, kunnian varjeleminen, sharia? Miten elokuvassa ja kirjassa kuvattiin shariaa? Ks. Leijapoika s. 312–314.

c) Millaisia uskonnollisia toimituksia islamilaisuuteen kuuluu? Millaisia uskonnollisia toimituksia islamilaisilla on kehdosta hautaan? Perheen merkitys, avioliitto, lastenkasvatus, moniavioisuus? d) Millaisia elämäntapoja ja rituaaleja uskontoon liittyy? Ruokailu ja ruokamääräykset, juhlat, ramadan, pyhiinvaellus. e) Sukupuolten välinen tasa-arvo Naisen asema, perhe, pukeutuminen, koulutus? Mikä on burkha? Avioliiton solmiminen ja puolison valinta? Mitä tarkoittaa tyttöjen ympärileikkaus, missä, miten ja miksi niitä tehdään? Mihin perustuu musliminaisten huivin ja hunnun käyttö? Miten tapaa voi puolustaa tai millä perusteella tapaa vastustetaan? Etsikää ensin tietoa ja järjestäkää sitten väittely asiasta. Miesten asema, koulutus. Vaatetus ja ulkonäön vaatimukset esimerkiksi elokuvan Afganistanissa taliban-hallinnon aikana. Keitä olivat elokuvassa partapoliisit tai kirjan partapatrullit? Leijapoika s. 286–288. Miksi parran pitää olla pitkä? Mitä tarkoittaa poikien ympärileikkaus, missä, miten ja miksi niitä tehdään? Leijapoika s. 58–59. Käykää hakemassa lisätietoa Afganistanista ja islamiin liittyvistä asioista seuraavasta osoitteesta: http://www.ykliitto.fi/afganistan/tavoitteet/3tasaar vo_islamjanaiset.htm

Islamilainen kulttuuri

Runous Háfez on keskeinen lyyrikko persialaisessa maailmassa. Hänestä on muodostunut runouden esikuva osmanien Turkista Iraniin ja aina KeskiAasiaan ja islamilaiseen Intiaan saakka. Háfezia pidettiin mystisenä hahmona ja häntä kiinnostivat mystiikan lisäksi myös metafysiikka ja etiikka. Hafezia pidettiin myös mystiikan tulkitsijana, jonka runoissa heijastuu henkinen todellisuus. Háfez on vahvasti läsnä koko kansan elämässä, niin lukutaitoisen kuin lukutaidottomankin. Monet ostavat kadulta runoja, jotka toimivat ennuslauseina tai avaavat Háfezin runokokoelman Dívánin ja lukevat summittaisesti ensimmäisen silmiinsä osuvan säkeen, joka antaa heille ohjeen tulevalle päivälle. Hafez kuoli ilmeisesti 69-vuotiaana. Hänen hautakappelinsa sijaitsee Shirazissa, Iranissa.

Kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila oli palaamassa hänen haudaltaan ja kertoo seuraavaa: “…Kadun varrella oli pikkupoikien ympäröimä vanha mies, edessään kenkälaatikollinen paperilappusia ja kädessään koulutettu pikkulintu. Muutamasta kolikosta mies nosti linnun laatikon päälle, lintu nappasi nokallaan yhden lippusista ja sain käsiini erään Háfezin runon alkusäkeen runosta Tiedähän: Sinä autuas aamuinen tuuli! Vie viestini tiedäthän kulje sen kujan kautta silloin tiedäthän. Säettä seurasi selitys, elämänohje, joka neuvoi, miten minun, “viisaan ja urhoollisen ihmisen” tulisi luottaa Jumalaan, jotta asiani kääntyisivät jälleen mallilleen. Toisella kerralla resuinen mies kulkee liikenneruuhkassa autojen välissä kaupitellen pieniä paperipusseja. Pussista paljastuu paperilappu, jolle sillekin on kirjoitettu Háfezin runonsäe ja siihen kuuluva selitys.” Lähde: Ruusu ja satakieli, suom. Jaakko HämeenAnttila. s. 233–234, Basam Books.

Kootkaa luokkaan runoteoksia eri runoilijoilta. Tai jos mahdollista, kokeilkaa tehdä tehtävä Háfezin runokokoelman avulla. Tehtävän voi tehdä yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Jokainen saa valita summittaisesti runokirjan ja avata kirjan satunnaisesta kohdasta. Lukekaa ensimmäinen silmiinne osuva säe ja kirjoittakaa se paperille. Keksikää sitten säkeeseen sopiva selitys tai ohje päivää varten. Kerätkää sitten lappuset yhteen. Lopuksi poimitaan säkeet yksittäin ja luetaan ne ääneen ohjeineen.

Koristelutaide Ihminen on kautta aikojen ympäri maailmaa koristellut ympäristönsä monimuotoisilla kuvioilla. Ornamentiikalla koristellaan lähes mitä tahansa. Islamilaisella kulttuurialueella on syntynyt omintakeinen muotokieli, joka saa osin selityksensä islamin uskonnosta. Sakraalissa taiteessa koristeluntarve on löytänyt kaksi tietä: ornamentiikan ja kalligrafian, ja niille lukemattomia muotoja. Luonto ei islamin mukaan ole pyhä eikä kaoottinen. Se on rationaalinen ja noudattaa Jumalan luomaa järjestystä. Siten sitä voidaan kuvata matemaattisen täsmällisesti käyttämällä abstrakteja tai kasveista otettuja muotoja. Kasviaiheiden kuvaaminen on sallittu, koska kasveja ei palvota.

Islamilaisen taiteen lähtökohta on ympyrä, joka jaetaan kuudella tai kahdeksalla. Näin saadaan kuusi- tai kahdeksansakarainen tähti. Yksinkertaisista geometrisistä muodoista kolmiosta ja ympyrästä saadaan viivaa jatkamalla ja väriä lisäämällä isoja toistuvia muotoja. Muodon symboliikasta voi hakea lisätietoa mm. artikkelin lopussa olevasta osoitteesta. Islamin taiteen koristeista yleisin on arabeski eli tyylitellyistä kasviaiheista ja geometrisistä kuvioista sommiteltu ornamentti. Arabeskit pohjautuvat klassiseen kreikkalais-roomalaiseen viiniköynnösaiheeseen, johon yhdistellään usein liljoja, ruusuja tai tyyliteltyjä ruusukkeita, granaattiomenoita, pinjan käpyjä tai muita kasviaiheita. Ornamentiikkaa käytetään koristamaan lähes mitä tahansa, niin arkiesineitä kuin monumentaalirakennuksiakin. Tarkoitus on täyttää koristeltavan esineen pinta kokonaan kuviolla. Uskonnollisissa yhteyksissä näkyvimmin koristeltuja ovat moskeijat. Ornamentiikka voidaan esim. maalata tai painaa paperille, pergamentille tai nahkaan. Sillä voidaan koristella kaakeleita, tiiliä, emalia tai lasia. Kuva-aiheita ovat mm. Etenkin iranilaisissa ja itäisemmissä tekstiileissä suosittu on metsästysaiheinen kuvasto: linnut, peurat ja leijonat.

Kalligrafia Arabialainen kalligrafia on ornamentiikan muodoista islamilaisin. Myös kalligrafian perustana ovat geometriset perusmuodot, neliö ja ympyrä, joiden perusteella kirjaimet koot ja muodot hahmotetaan. Kalligrafian ylevin ilmentymä on Koraanin kopiointi. Kalligrafiassa sana yhtyy kuvaan: sanasta tulee kuva. Ornamentiikalla ja kalligrafialla on islamissa sama funktio kuin ortodoksiassa ikoneilla. Moskeijoita koristetaan kirjoituksin, ja kalligrafiaa ripustetaan tauluina sekä moskeijoihin että koteihin. Lähde: Islamilainen ornamenttitaide Susanne Dahlgren, Helena Hallenberg, Ulla Kostiainen Tutustukaa edelliseen artikkeliin ja etsikää lisää tietoa islamilaisesta taiteesta, kuten kalligrafiasta ja ornamentiikasta. Millaista on arabiankielinen kirjoitus?

a) Kirjoittakaa musteella ja pensselillä tai kalligrafiatusseilla arabialaisia kirjaimia koristeiksi tai ”boordinauhaksi” seinälle.

b) Suunnitelkaa ja maalatkaa tyypillisiä koristekuvioita käyttäen artikkelissa mainittuja geometrisia muotoja.