keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. Elokuvan tarina perustuu Tove Janssonin vuonna 1957 ilmestyneeseen teokseen Vaarallinen juhannus (WSOY).

a) Tarkastelkaa kirjan kansikuvaa.

  • Mitä näette kuvan etualalla? (vettä ja veneitä) Entä kuvan taka-alalla? (teatterin esirippu, kuu ja varjokuva) Tunnistatteko, keitä kuvassa on? Mikä on kuvan rakennus? Mitä kuvassa tapahtuu? Mikä vuorokauden aika kuvassa on? Mistä niin päättelette?
  • Onko kuvassa jotain erikoista tai outoa? Millainen tunnelma kuvassa mielestänne on?
  • Mitä muuta kirjan etukansi kertoo kuvan lisäksi? (kirjailijan, kirjan ja kustantajan nimen) Mitä tarinan nimi tuo mieleenne? Mitä ”vaarallinen” voi tarkoittaa? Keksikää esimerkkejä siitä. Entä miten juhannus voisi olla vaarallinen?

b) Avatkaa kirja ja tutustukaa sen alkulehdiltä löytyvään karttakuvaan.

  • Mitä kartalla tarkoitetaan? Mihin sitä tarvi-taan? Vasemmassa yläkulmassa on myös kompassin kuva. Mihin kompassia tarvitaan? Mitä ovat kirjaimet kompassin ympärillä?
  • Mitä asioita löydätte kirjan Vaarallinen juhannus kartasta? Mitä siinä on kuvattuna? Löydättekö kuvasta tuttuja henkilöitä? Koettakaa lukea karttaan kirjoitettuja tekstejä. Mitä niissä sanotaan ja mitä ne tarkoittavat?
  • Sepittäkää yhdessä tarina karttakuvan pohjalta. Suurentakaa kartta paperille tai heijastakaa se seinälle yhteisen keskustelun ja tarinan kertomisen ajaksi.

2. a) Tutkikaa vaatteitanne, reppujanne jne: onko niissä Muumi-aiheisia kuvia? Kenellä on kotona joku Muumi-aiheinen lelu, kirja, astia, vaate, tms? Kuinka moni on katsonut televisiosta Muumi-piirrettyjä?

b) Hankkikaa luokkaanne katseltaviksi Tove Janssonin tekemiä kirjan kuvituksia muumi-hahmoista. Laittakaa esille sekä värikylläisiä kuvakirjoja, kuten Kuka lohduttaisi Nyytiä? tai Kuinkas sitten kävikään? että Muumi-romaaneja, joista löytyy kiinnostavia, mustavalkoisia vinjetti- ja kuvituskuvia.

Valitkaa kuvakirjoista kaksi erilaista aukeamaa ja tutkikaa niitä tarkemmin.

  • Mitä värejä aukeamilta löytyy? Mitä kuvissa tapahtuu ja keitä niissä on kuvattuna? Mitkä asiat ovat kuvattu värillisinä entä mitkä mus-tavalkoisina? Tarkastelkaa myös yksityiskoh-tia, kuten pikku Myyn vaatteita tai muita muumihahmojen tunnusmerkkejä.
  • Millaisia ääniä kuvissa voisi kuulua? Millainen tunnelma kuvissa on? Nimetkää kuvista kiinnostavin, jännittävin, surullisin tai hauskin kohta.
  • Kuka tai mikä on kuvan päähenkilö? Mitä hän voisi kuvan ottohetkellä ajatella? Mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan?
  • Tarkastelkaa Muumi-romaanien mustavalkoisia kuvia. Valitkaa joku kuvista erityisen tarkastelun kohteeksi. Mitä kuvassa tapahtuu ja keitä siinä on kuvattuna? Millainen tunnelma kuvassa on? Mitä kuvan henkilö/henkilöt mahtavat ajatella? Mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan?

c) Vertailkaa Tove Janssonin alkuperäisiä muumikuvia ja japanilaisten luomia muumi-hahmoja Vaarallinen juhannus -elokuvan kuvalliseen maailmaan. Keskustelkaa, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä eri tavoin kuvitetuilla muumihahmoilla on. Miten elokuvan muumi-hahmot poikkeavat toisista kuvitustavoista? Miten muumihahmot ovat muuttuneet Tove Janssonin piirtämistä hahmoista?

Muumipeikko oli ensimmäisissä kirjoissa ruma ja pieni otus. Hahmo sai alkunsa Tove Janssonin opiskellessa taiteita Tukholmassa. Hän asui tuol-loin enonsa Einar Hammarstenin luona, joka kertoi hänelle tarinaa jääkaapin takana asuvasta Muumipeikosta, jonka läsnäolon huomasi kylmästä tuulenvireestä ja vetoisesta huoneesta. Muumipeikko oli kansantaruille tyypillinen peikkomainen ja hämyinen yöolento, joka sai lopullisen muotonsa vasta vuosien saatossa. (Lähde: Jarno Ristaniemi, pro-seminaariesitelmä.)

  • Runsaasti mielenkiintoista Tove Janssonin kuvitusmateriaalia, taustoja ja tulkintoja niistä on kirjassa Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007.

Ensimmäinen Muumi-sarja valmistettiin jo 1969, ja sille saatiin jatkoa 1971. Kun Tove Jansson istui kutsuvieraana kuuntelemassa kuinka japanilainen lapsikuoro lauloi Muumi-sarjan lauluja, Tovelle jäi epämiellyttävä olo. Hän kertoi myöhemmin 1980-luvulla TV-haastattelussa että "lapset lauloivat raikkaasti, mutta kovaa, melkeinpä aggressiivisesti. Siinä oli jotakin pelottavaa, mikä mielestäni ei kuulu Muumeihin." Myöskään TV-sarjan tasosta Janssonille ei jäänyt kovin korkeaa käsitystä. Ehkä ecolainen kulttuurishokki oli iskenyt toiseen suuntaan. Japanilaisessa käsittelyssä muumeista oli jäänyt jäljelle ehkä vain Pikku Myyn jatkuva kiusanteko.

Tosiasiaksi jäi, että ensimmäiset Muumi-animaatiot olivat pettymys Tove Janssonille. Hollantilainen animaatiotuottaja Dennis Livson joutui ylipuhumaan Janssonin sisaruksia, Tovea ja Larsia, seuraavat 20 vuotta, ennen kuin hän sai luvan aloittaa uuden Muumi-projektin TV Tokyon kanssa. Tuloksena oli se pehmeän pastellisävyinen karamellimuumi, jonka me nykyään tunnemme tuttuna TV:stä. Heiluri oli heilahtanut taas toiseen äärimmäisyyteen. 1990-luvun Muumeista jää puuttumaan kaikki se elämän karheus ja piikikkyys, mikä Muumi-kirjoissa on niin selvästi läsnä, puhumattakaan psykologisista luonnetutkielmista. TV Tokyon Muumi vuosimallia 1990 on korkeatasoisempi kuin ensimmäiset tekeleet parikymmentä vuotta aiemmin, mutta Muumi Mark Kakkonen on korostetusti lastensarja, mitä Muumikirjat eivät välttämättä ole – kuten eivät mitkään muutkaan klassiset lastenkirjat. 

(Jari Lehtinen: Anime ja animaatio. Esitelmä Oulun anime- ja mangakerho Omaken animeseminaarissa 20.9.2003.)