Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot - Työkaluja teemojen käsittelyyn

Tehtävä: Vihapuheen tunnistaminen

Tavoitteet: Oppilaat ymmärtävät vihapuheen käsitteen ja tunnistavat myös vihapuheeksi luokittelemattoman loukkaavan puheen eettisiä ongelmia.

1. Keskustelkaa aluksi siitä, millaisia mielikuvia vihapuhe tuo mieleen.

  • Onko joku törmännyt aiemmin käsitteeseen? Missä yhteydessä?

2. Tutkikaa tämän materiaalin kuvausta vihapuheesta sekä Euroopan neuvoston, poliisin ja Kielitoimiston sanakirjan määritelmiä vihapuheesta, ja verratkaa niitä toisiinsa. Tässä materiaalissa olevan määritelmän voi työskentelyä varten esimerkiksi tulostaa oppilaille, tai heijastaa sen tykillä valkokankaalle.

1. Euroopan neuvoston määritelmä vihapuheesta Ei vihapuheelle -liikkeen sivuilla

o    ”Vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.”

2. Poliisi: Viharikos ja vihapuhe

3. Kielitoimiston sanakirja: hakusanat ”vihapuhe” ja ”viharikos”

Jos teksteissä esiintyy vaikeita termejä (esim. etninen viha, antisemitismi), selvittäkää yhdessä niiden merkitys.

3. Verratkaa määritelmiä toisiinsa.

  • Miten ne eroavat toisistaan?
  • Mitä yhteistä niissä on?
  • Millaisia ilmauksia ne koskevat (esim. puhe, kirjoitettu teksti, kuva, video)?

4. Pohtikaa vihapuheen piirteitä:

  • Miten vihapuhe eroaa vihanpurkauksesta?
  • Mitä on kriittisyys?
    • Millaista on rakentava kritiikki? Miten sen voi tunnistaa?
    • Miten vihapuhe eroaa kriittisyydestä?
    • Miten esimerkiksi kriittinen elokuva-arvio eroaa vihapuheesta?
  • Millaisia seurauksia vihapuheella voi olla?

5. Tehkää lopuksi yhteenveto keskustelusta ja muodostakaa yhdessä synteesi vihapuheen määritelmästä.

Ohjaa oppilaat luomaan lisäksi yhteinen tarkistuslista, jonka avulla voi selvittää, onko jokin ilmaisu vihapuhetta. Opetustilanteessa on hyvä erikseen korostaa, että vaikkei jokin loukkaava ilmaus täyttäisikään vihapuheen kriteereitä, ei se silti ole hyväksyttävä.

Huolehtikaa, että yhteenvetoon ja tarkistuslistaan sisältyvät ainakin seuraavat asiat:

  • Vihapuhe on suvaitsemattomuuteen perustuva ilmaisu, jolla tahallisesti loukataan, halvennetaan, uhataan tai mustamaalataan toisia ihmisiä.
  • Vihapuhe kohdistuu usein vähemmistöihin ja heidän edustajiinsa, mutta voi kohdistua myös nimeltä mainittuihin henkilöihin (esim. poliitikkoihin, tutkijoihin).
  • Vihapuhe perustuu mustavalkoiseen vastakkainasetteluun (”me vastaan ne”, ”hyvä vastaan paha”) eikä edistä avointa keskustelua.
  • Kriittisyys ei ole sama asia kuin vihapuhe. On kuitenkin mahdollista, että kriittinen ilmaus täyttää vihapuheen kriteerit.
  • Vihapuhe ei aina näytä vihaiselta: oikeutusta joidenkin ryhmien halventamiseen yritetään perustella joskus esim. tilastojen avulla.
  • Vihapuhetta sisältävä ilmaisu voi olla myös mm. audiovisuaalisessa muodossa.

Vinkki: Mannerheimin Lastensuojeluliiton ”Vihapuheen tunnistaminen” on Verkkotukioppilaille (5–9-luokkalaiset) laadittu lyhyt ja ytimekäs kolmisivuinen opas siihen, mitä vihapuhe on, miten sen tunnistaa ja miten sitä voi ennaltaehkäistä. 

Lisätehtävä: Voitte pohtia myös vihapuheen piirteitä ja keinoja, joita vihapuheessa käytetään. Tutustukaa Katleena Kortesuon määritelmään vihapuheesta (27.7.2011) ja sen keinoista:

  • Keneen vihapuhe kohdistuu?
  • Millaisia keinoja vihapuheilmauksissa käytetään?
  • Millaisia perusteluja vihapuheessa käytetään? Mihin ne pohjautuvat?

 

Syventävä tehtävä 1: Teettekö tehtävän osana koulun teemaviikkoa tai muuta projektia? Tehtävässä tuotetun määritelmän pohjalta voitte tehdä koulussa jaettavaksi esimerkiksi infograafin tai Q/A-videon, jossa nuoret vastaavat aihepiiriin liittyviin kysymyksiin. Videotyöskentelyn tueksi: Kaikki kuvaa -tutoriaalit

Syventävä tehtävä 2: Tutustukaa ensiapupaketin keinoihin toimia tilanteessa, jossa nuori kohtaa vihapuhetta. Pohtikaa ensiapupaketissa mainittujen tapojen lisäksi huumoria keinona reagoida vihapuheeseen. Milloin ja miten huumori voisi toimia? Mitä se voisi saada aikaan?

Selvittäkää, mitä käsitteet parodia ja satiiri tarkoittavat. Keskustelkaa, miten niitä voisi hyödyntää keinona keventää keskustelua, esittää vihapuhe koomisessa valossa, ja samalla asettaa vihapuhe naurunalaiseksi. Tutustukaa esimerkiksi YleX:n vihapuheviikon pariodiavideoihin, Maria Petterssonin Suuri Vihaviestikilpailu -kirjoitukseen tai italialaisten matkavinkkeihin:

Työstäkää aiemmin koostamanne määritelmän pohjalta parodia, jossa kohdistatte vihapuheen esimerkiksi vihaamaanne ruokalajiin. Parodian voi toteuttaa luokassa draamatyöskentelyn avulla, mutta toteutusmuotona voi olla myös esimerkiksi video, sarjakuva tai meemi. Katsokaa mallia YleX:n vihapuheviikon videoista. Voitte linkittää parodiatyöskentelyn Mitä jos tuli mokattua? -keskustelutehtävään (alla). Tehtävän kysymysten avulla voitte pohtia myös sitä, mitä tulisi tehdä tilanteessa, jossa itse on tuottanut vihapuhetta.

Lisää aiheeseen liittyviä materiaaleja löydät lähdeluettelosta.

 

“Mitä jos tuli mokattua?”

Ensimmäisen tehtävän kohdalla saattaa osa oppilaista huomata tuottaneensa itse jossain vaiheessa vihapuhetta. Itse tuotettua vihapuhetta voi käsitellä esimerkiksi hyödyntäen aiemmassa tehtävässä tuotettuja parodiaesityksiä, jolloin tarkastelun kohteeksi nousevat erityisesti erot esineeseen ja ihmiseen kohdistuvan vihan välillä. Vertailuun voi parodioiden rinnalle tällöin nostaa oikeita esimerkkejä verkon vihapuheesta.

Voitte purkaa vihapuhetilannetta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

1.      Mitä? Mitä sanoit tilanteessa?

2.      Kenelle? Keneen vihapuhe kohdistui? Oliko se suunnattu vähemmistöjä tai heidän edustajiaan kohtaan?

3.      Ketkä? Toimitko yksin? Osallistuiko loanheittoon muita (samanaikaisesti tai jälkikäteen)?

4.      Miten? Millaisia ilmaisumuotoja ja viestintäkanavia käytit?

5..     Milloin? Onko vihapuhetilanteesta jo aikaa, vai tapahtuiko se hiljattain? Uskotko, että vihapuheen uhri muistaa tilanteen edelleen?

6.     Miksi? Millaisiin suvaitsemattomiin asenteisiin vihapuhe perustui? Muistatko, millainen tunnetilasi oli tilanteessa?

Keskustelkaa myös konkreettisista toimista, joiden avulla tilanteen voisi korjata ja toisaalta ennaltaehkäistä vihapuhetta tulevaisuudessa. Käykää läpi seuraavat ohjeet ja pohtikaa myös, mitä muita keinoja tilanteen korjaamiseksi on mahdollista käyttää (esim. uhrin julkinen puolustaminen).

  1. Pyydä anteeksi. Jätä tämä väliin ainoastaan tilanteessa, jossa on varmaa, että mikä tahansa yhteydenotto pahentaa huomattavasti uhrin oloa.
  2. Pohdi ja kyseenalaista asenteitasi. Millaisiin ennakkoluuloihin, uskomuksiin, oletuksiin tai mielipiteisiin vihapuhe perustui?
  3. Perustele mielipiteesi. Vaadi itseltäsi ja muilta perusteluja mielipiteiden tueksi. Keskustelun osapuolten ominaisuuksien sijaan keskity keskustelun sisältöön ja aiheeseen. Esiinny omalla nimelläsi ja seiso sanojesi takana.
  4. Kiinnitä huomiota viestintätyyliisi. Älä trollaa, provosoi, yleistä, liioittele tai valehtele. Sosiaalisessa mediassa viestiessä ainoa vihje viestin sävystä on usein kirjoitus, ja tunnetilojen päätteleminen on usein somessa hankalampaa kuin kasvokkain. Ole erityisen tarkkana, ettet loukkaa muita. Huumorisi ei pure kaikkiin.
  5. Tee “peilikuvatesti” ennen viestin lähettämistä. Voisitko lähettää viestin itsellesi? Entä läheisellesi? Millä tavoin eri ihmiset voivat viestin tulkita?

 

Vinkki! Yle Oppiminen, Hannamari Hoikkala (6.3.2017): Miksi kannattaa pyytää anteeksi vaikkei tee mieli? – Neljä vinkkiä, joiden avulla kommentoit sosiaalisessa mediassa menestyksekkäästi

 

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa